Ekan venyviikon wrapsit, kyykkywrapit ja amistelua!!

Eka viikko venyhaastetta takana. Ja aika myös kurkata vähän mitä sain aikaan kyykkyhaasteessa.

Venyttelyssä sivuspagu eli mun bravuurini tuntuu ainoana auenneen enemmän, muut paikat on niin tolkuttoman jumissakin, kun kyykkäsin salilla, etten voi sanoa huomanneeni mitään kehitystä. Etutaivutus on mun vihollinen numero yksi, edelleen. Kauhee kiskomisen tunne pohkeissa ja nilkoissa, ja nyt puhumattakaan itse niistä takareisista ja kankuksta, joka on ekstrajumissa.

Kuvat kertokoot enemmän kuin sanat. Sumuiset kuvat on otettu mun vaurioituneella iPhoneparalla...

Puhaltaa puhaltaa!

 Sivuspagun tilanne ei ole ollenkaan huono! Ja ku se on tässä vapaaehtoisena, tässä haasteessa, en sitä edes joka päivä ota.

Huonompi puoli, so awkward...

Annikan kanssa sivuspagukisasilla. Se ainoa asia, missä mä sen päihitän, mut hei,
jotain mullekin :D

Tytöt (en minä) papukaijana orrella :)

Tätä venyhaastetta tekee mun kans etänä Joanna, sama tyttö siis sieltä Espanjan tankolomalta (postaukset löytyy hakusanoilla Espanja). Tässä alemmassa kuvassa näkyy Joannan maksimi sivuspagussa. Hirveen voimakas tyttö, mut oikeesti ihan kankikaikkonen :D Joannan kehitys tulee kans tässä mun blogissa, koska sovittiin, että julkinen venyttely lisää motivaatiota siinä missä kaverin kanssa tekeminen. Tosin mä oon nyt yhden päivän voitolla, koska tänään Joanna ei venytelly, syynä niin kaamea kapula. HAAH! :D

Kyykkyhaasteessa en laita mitään before-kuvitusta, kun mielestäni pehva ei ehkä sen alemmas päätynyt. Vaikutus oli lähinnä omassa olotilassa. Vähemmän ahisti nilkkoja loppukuukausi. Vatsassa tuntu jotenki jännältä, ja kyykky ymmärtääkseni edistää ruuansulatusta ja verenkiertoa. Salilla etukyykky on edelleen helpompi tehdä kuin huojuva takakyykky, mutta kyykkäily salilla tuntui joka tapauksessa kivemmalta kuin pitkään aikaan. Miten siitä voisikin oikeasti joka tykätä, jos lakkaisi tuntumasta siltä, että kaatuu eteenpäin!

Jumppamatto rullalla kantojen alla-versio

Hihhuli

Kyykkyhaasteen liikkuvuustreeniä

Eteentaivutus

"Oh, please God...!" Tässä ollaan nyt tosi kyseessä, nimittäin ilman kantapäätukia!!!!

Kattokee mun seksyi sukkii!

Sivunäkymä kantapäätuettomaan kyykkyyn

 Lepoasennosta ei kyllä voida vielä puhua, eikä mene puolta tuntia yhteen pötköön.

Jostain syystä välillä Picasa tekee tämmösen, tai iPad tekee. Ihme settiä.

 Lauantaina päästiin ekaa kertaa KunnonSalille. Pikkupossella käytiin sitten vihkimässä se käyttöön. Mentiin ihan huippuun DanceWoopiin missä semmonen ihana mies keikutteli peppuaan hittimusan tahtiin. Minäkin ryhmäliikuntaan toivoni menettänyt tykkäsin siitä tosi paljon! Sen jälkeen sitten riekuttiin muuten vaan, ja sit venyteltiin ja mentiin saunaan. Koko komeus päätettiin sitten käymällä syömässä. Siinä vaiheessa päivä hipoi jo täydellisyyttä, mutta enpäs arvannut mitä oli vielä tiedossa!

Spagaatti, eiku mikä häh... :D

^ Muut ihmiset harrastaa ruokiensa valokuvausta, ja minä harrastan ruokiaan valokuvaavien ihmisten kuvaamista. Jokaiselle jotain :P Mua nyt kovasti yritetty aivopestä käyttämään Instagrammia. Mulla on se kyllä, mut oon jotenki tuskastunu aina ku käyn siellä. Aivot täyttyy mitä turhemmista faktoista ja en osaa olla lukematta sitä hashtag-viidakkoa, ja se jotenki käräyttää mun virtapiirit tukkoon. Mut ehkä mäki sen päälle voisin tajuta, ku nyt aloin seurata muutamaa biitsillä joogailevaa naista, joilla on nättejä kuvia.

Lauantaina lähdin sitten vielä Putousta katsomaan kaverille, ja siitä löysin itseni sitten 4h amistelukierrokselta. Voi pojat ku oli kivaa! Kuusamossa teininä ajeltiin kans pilistä, ja nyt sain oikein asiantuntevan opastuksen Kuopion vastaavaan kulttuuriin. Nyt on nähty kaikki underground-mestatki, eri reitit, ringit, kiekat, lintsat ja tehdasalueiden parkkikset ja takapihat. Näin myös Kuopion "ghettojen" baarit. Tissibaarinki pihalla käytiin, se ei tosin ollu auki. Vähän surkeen näkönen tönö kyllä. Amikset tuntee kyllä mestansa kuin omat taskunsa, kaikki nurkat nuuskittuna. Ihailtavaa ympäristön haltuunottoa ja siitä kaiken ilon irti ottamista rennossa ja humoristisessa hengessä :)

Niiralan ABC. Ei paikkakuntaa, missä amikset ei kokoontus absille!

 Kyseinen kyyti oli oikein tasokas, kun vaikka poppi soi ja wunderbaumi löytyi, niin kaikki oli sopivassa suhteessa. Semmostaki on nuorena ollu, että bassosta selän takaa tuntuu, että tulee rytmihäiriöitä, hajusteista ja tupakasta päänsärky ja kuskiki ajaa ku mielipuoli kengurubensalla. Mut tää taas oli oikein viihtysää :) Ehkä siks, ku tämä porukka oli kuitenki jo siinä parinkympin puolelle ehtinyttä. Siinä me sit istuttiin takapenkillä kaverin kans, ku parhaatki teinit :D Tosin tippaakaan alkoholia ei asiaan liittynyt, mikä passas mulle enemmän kuin hyvin :)

 Paitsi että viihdyn autossa ja amistelussa on jotain jännää fiilistä, niin välillä mä ihmettelen itsekin itseäni. Oman itseni määrittely on jotenkin tosi vaikeeta. Kameleontti, sitä mä kai olen. Opportunisti, joka osaa ottaa ilon irti kulloisestakin hetkestä. Ja vaikken moneen paikkaan heti ensiajatukselta sopisi joko ikäni, sukupuoleni, ammattini tai minkä ikinä vuoksi, niin sieltä jostain mä sit kuitenkin löydän itseni uimasta kuin utelias pieni kala uudessa akvaariossa. Tankoskene on auttanut kyllä myös paljon, kun ikähaarukka on mun Kuopion kaveripiirissä 15-37v, niin elämään tulee ihanasti erilaista maustetta näistä erilaisista ihmisistä. Ja mä tykkään mausteista :P

Voisinhan mä pysähtyä jäkittämään siihen, että mitähän musta nyt mahdetaan ajatella, että mitä 27v psykologi tekee keskellä yötä amistelemassa kaupungilla?!? Mut miksei? Mä oon niin kiinnostunukki eri ilmöistä ja ihmisistä, että jo ihan sen takia lähden mukaan ihan mihin vaan! Kun kaikki ihmiset vaan tulis ulos jähmeistä kuoristaan, ja touhuis kaikkea höpelöä välittämättä tuon taivaallista, onko se järkevää tai sopivaa! :)

Kuopion ainoa tissibaari Tony's Pub. Houkutteleva, eikö? Sijaintiki teollisuusalueella
huonomaisella kaupunginosalla.

Tänään sunnuntaina oon sitten vaan loikoillu. Ja oikeestaan tylsistyny. On se vaan ihme juttu, ettei mulle mikään sosiaalistuminen oikein tunnu nykyään riittävän... Oon itelleniki jo melkein riesa, vaikka yksinki myös viihdyn. Ajatus löllöttelypäivästä on aivan huippu, kunnes iltaa kohti olo on ku tiskirätillä, yhtä nuutunu.

Loppukevennyksenä taas vähän Pottua :)