Pole Night Showcase

Seuraa siis "Kisarapsa" Hämeenlinnan Pole Night Showcasesta, joka pidettiin pari viikkoa sitten. Kyseessä siis tapahtuma, jossa oli tarkoitus esitellä erilaisia tankoilutyylejä ilman kilpailupainetta. Oliko se sitten lopulta kilpailu vai ei, kun erilaisten kategorien parhaita ja illan paraskin valittiin, ja palkintojakin oli huikeita, FitPolea ja rengastrapetsia yms. Mutta olipa mikä tahansa, niin totean, että oli tosi hyvin järjestetty, viihtyisä ja hämmentävän monia toimijoita olivat saaneet paikalle myymään sekä sponsoreiksi. Tuomaristossa istui mm Anna-Maija Nyman ja Tracey Simmonds, joka on FitPolen mannekiini Etelä-Afrikasta, ja vastikään muuttanut Lahteen pyörittämään uutta tankostudiota.

Pole Nightin järkkäsivät Reetta ja Maija, itseään kutsuvat nimellä PahaPari tai jotaki sinne päin. Molemmat myös foorumilta tuttuja, mutta nyt ensimmäisen kerran livenä kohdattiin. Tuskin jäi viimeiseksi heidän järjestämäkseen tapahtumaksi, heistä kuultaneen siis vielä ;)

Minun osallistuminen lähti viattomasta arvonnasta Facebookissa, ja vastoin yleisiä tapojani voitin sen. Pikkunen Carla-koira oli nostanut just mun nimen hatusta ja varmisti täten, että lähdettävähän se sitten oli.

VIPit sisälsi piletit ja parhaan pöydän mulle ja 3 kaverille sekä skumppapullon. Olin kovasti pohtinut muutenkin lähtemistä, mutta olisi varmaan jäänyt ilman tätä pakettia tekemättä, kun muutenkin on pitänyt reissata työn merkeissä ja kavereitakin olisi (ehkä) ollut vaikeampi houkutella mukaan silleen ihan "tavallisten kuolevaisten" tapaan :D Tärkeimpänä pointtina kuitenkin ehkä se, että nyt oli sitten takuulla hyvä paikka myös kuvata. Koska sitä halusin tehdä, harjoitella kuvaamista, mutta olisi ollut kurja tulla pitkän matkan takaa ja sitten päätyä jonnekkin takariviin ja ei olisi voinut kuvata käytännössä ollenkaan.

Ajattelin kyllä jälkeenpäin, että kiva juttu kun just minä sen paketin satuin voittamaan, "maksoin" ylläpitoni ottamalla kuvia. Taidoiltani olin varmasti paikalla olleista viidestä kuvaajasta se heikoin, ja muilla oli ties mitenkä jötkäleet kuvaputket käytössä, ja itselläni vielä ihan vain se, minkä kameran mukana sain. Mutta, muut kuvaajat oli sijoittuneet taka-alalle tai viistoon, minä enemmän etualalle, joten sitä myötä minullekin oma ekologinen oksani löytyi.

Paikalla oli aika paljon jengiä, ja paljon kuulin hyvää tästä tapahtuman järjestelystä sekä kisaajien, että osallistujien osalta. Ainoa kritiikki, mitä kuulin, oli näkyvyydestä. 200 ihmistä oli aika pienessä tilassa, ja lattiapätkiä oli joidenkin hankala nähdä, kun esiintyjät eivät olleet missään lavalla. Osa katsojista joutui myös seisomaan, se voi alkaa hieman hapottaa pitemmän päälle.

Fanikuvaan päästiin myös, tässä Anna-Maija Nyman, suomalainen Ruotsin mestari. Matkalla tankomaailman huipulle, sanoisin :)

Kiva reissu oli kyllä kaiken kaikkiaan. :)

Nyt tämä postaus siirtyy sitten kuvien puolelle. En ole aiemmin ikinä muokannut ottamiani kuvia. Kauheen kiva napsia niitä kuvia, mutta kellehän sen muokkauksen delegoisi? Lopulta se alkoi sitten jo ihan sujua, ja alkuun päästiin kaverin opastuksella. Kaveri, joka myös auttoi kameraan asetukset kohdilleen. Tämmönen vertaistuki varsinkin photoshoppauksessa säästää kilometrin verran hermoja! :)

Myöhemmin, kun toivottavasti olen parempi tässä tai alan kuvata vielä osuvammilla välineillä, nämä kuvat saattaa hieman nolotuttaa, ja alkaa nähdä sitten jälkikäteen oman silloisen kädenjäljen puutteet, mutta nyt tähän taitotasoon, käytännössä ensimmäisellä keikalla, olen aika tyytyväinen.

Ensin ajattelin, että kuvailen vähän satunnaisesti ja yritin kikkailla kaikenlaisten ilmeiden löytämisen kanssa, mutta sitten kun huomasin muiden kuvaajien olevan enemmän viistossa, tajusin, että sehän voi hyvinkin käydä niin, että jostain liikkeestä ei olekaan selkeää etukuvaa, joten aloin sitten kuvata enemmän niitä ihan kokonaisia asentoja. Eniten jäi harmittamaan jäi kuitenkin, kun kaverin suorittama hieno machine gun jäi kuvaamatta, tai se tuli liian läheltä, eikä kukaan muukaan ollut sitä kuvannut. Siinä vaiheessa en vielä hoksinut, että saatan olla ainoa etupuolen kuvaaja.

Tässä siis minun ottamiani kuvia :)

Tapahtumaan oli onnistuttu oikeasti saamaan erilaisia tankoilijoita, erilaisilla vahvuuksilla. Yläkuvassa Martta luottaa selkäänsä ja hitaan hypnoottiseen etenemiseen, alakuvassa taas luotiin draamankaaressa juonta.

Nämä kaksi esitystä, ylempi ja kaksi alempaa kuvaa, jäi mieleen tunteidensa puolesta. Biisit oli esittäjille henkilökohtaisia sisällöltään, ja se oikeasti tuntui yleisöön asti. Alakuvan Riikka Studio Jadelta Seinäjoelta on yleensä korkkareissa, tällä kertaa ihan "luomuna", hänen esityksensä oli illan viimeinen, mutta jotenkin mielestäni tosi vaikuttava ja hieno.

Jos oikein hoksin, niin tämä Ballerina kuuluu Jennylle, joka on myös foorumilta tuttu ja tämä ballerinan saaminen mahdollisimman täydelliseksi on hänen pitkäaikainen tavoitteensa. Mielestäni tässä ollaan jo tavoitteessa aika pitkällä :)

Tämä Rainbow Marchenko jäi hieman harmittamaan, juuri kun kuvan tyttö suoristi takajalkansa, tanko oli pyörittänyt asennon jo niin, että minua kohti oli pelkkä haaroväli eikä kukaan muukaan ollut saanut kuvaan sivuprofiilia. Mutta yleisö näki sen koko hienoudessaan :)

Tämän kuvan esiintyjällä oli hauska alkuspiikki. "Terhi, omaa sukua sohvaperuna". :D Hänen taustojaan liikunnassa en muista, mutta ikää taisi olla jotain 30jotain. Hienoa nähdä henkilö, joka on Oikeasti aikuisiällä aloittanut, ja tähän pisteeseen päässyt. Ja tankoura käynyt myös samanlaisen suvannon kuin itselläni on nyt, että välissä etsitään vähän muitakin lajeja, mistä innostua, ennen paluuta taas tankoon.

Saila on kans yksi inspiroiva tankoilija. Tekee rohkeasti juuri sitä, mistä itse tykkää. Korkkarit jalassa lienee Sailan oma juttu. Itse kipuilen joskus sen kanssa, miten hitaasti etenen, Sailan kanssa ollaan varmaan samassa kerhossa siinä, mutta Saila tuntuu tällä hetkellä jaksaneen paremmin systemaattisesti itseään kehittää.  Saila on myös hieno esimerkki siitä, että painokaan ei ole este tankoilla, ja mitä olen häntä foorumilla seurannut, niin pitkälle ollaan jo tultu. Sailasta jokainen voisi oppia sen, että ei tarvitse olla Oona Kivelä, ennen kuin voi alkaa esiintyä ja rohkeasti tuoda esiin sitä osaamista, mitä juuri tällä hetkellä on.

Illan parhaaksi valittu Helsingin Pole4Fitin Hanna Knihtilä. Hannan olen muutamisen kerran tavannut tunneilla ja workshopeissa, Hanna on oikein ihana persoona ja pirteä opettaja. Mitä olen ymmärtänyt, niin Hanna on harrastanut aiemmin jalkapalloa ja kehitys tangon parissa oli varsin nopeaa. Eikä kai pelkästään siksi, että olisi ollut vain lahjakas ja sen varassa lilluttu, vaan että kova työ tehty kovalla motivaatiolla.

 Tässä Tampereen Pole Academyn tytöt, jotka valittiin Miss Fashioniksi. Poleacademylla pääsen ensimmäistä kertaa käymään viikon päästä. Se lienee studiona mielestäni ehkä Suomen mielenkiintoisin. Tuntitarjottimessa on oikeasti kaikki mahdollinen lattia-akrosta, rengastrapetsista, silkeistä ja tangosta tuolitanssiin, burleskiin ja sensuaalisempaan tankoiluun ja nyt lienee joku booty-maaliskuu, jossa on kaikenlaisia "hanurinpyörittely"-tunteja. Yläkuvassa oleva Poleacademyn Nanna on kans Persoona, ja myös todella mukava tyyppi. Nannalta paras oppi mielestäni on siinä, että asenne on oikeasti se kaikista tärkein, ei täydellisyyden tavoittelu.

Kaikki illan esitykset on nähtävissä täältä: https://www.youtube.com/playlist?list=PLMdx_gS5eFQopL4TGa60B6ylansc312QP

Kaikki minun kuvat täältä, kunnes ne joskus poistan: https://www.dropbox.com/sh/dwv0nwy7o3wtbht/AAB557XsKRveOwuoPmoEsjgJa?dl=0

Ja illasta videokooste: