Elämä on erilainen vakiotankoilijan silmin. Tässä blogissa käydään oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja takaisin tullaan taas yhtä tarinaa viisaampana, elämän hauskuutta silti menettämättä.

"You will find only what you bring in." -Master Yoda-

maanantai 13. tammikuuta 2014

Ensin oli fitness... Sitten tankotanssi?

Rullailin päämäärättömästi pitkin Internetzin ihmeellistä maailmaa ja törmäsin suosittuun blogiin nimeltä Monna treenaa. Oon siihen törmännyt ennenkin, kun lueskelen noita FitFashionin blogeja. Tai lähinnä sieltä luen kollegakaveri Lindan BodyGossip-blogia (linkki Lindan tankotekstiin muutaman vuoden takaa, mutta harrastamaan se ei oo alkanu), kun olen vähän irtaantunut nykysellään tuosta salitreenistä mut tunnen inspiksen taas kohoavan. Mutta tuosta Monnasta siis. Silläkin on nyt orastava tankoharrastus käynnissä, muutamilla tunneilla on näköjään käyty ja kamera on laulanut ahkerasti, ilmeisesti GoPro nököttää vieressä ja kuvaa satunnaisotoksia tunnilta.

Jo aiemmin yks toinen suosittu blogaaja Liian isot lihakset (hei vaan! :P) alkoi tuossa viime kevään/kesän korvilla tankoilla ja hänen bloginsa on alkanutkin olemaan aika tankopainotteinen treeniblogi ja hurjaa vauhtia on edetty ja kohtahan tuo minutki jo ohittaa :D Sinne kannattaa eksyä, on tosi hauskalla tavalla kirjoitettua :) Monnan alettua apajille myös, heräsi ajatus siitä, että alkaako tää laji olla siinä pisteessä, että kohta ei ollakaan enää joku pikku marginaalijuttu, vaan melkeinpä jokalyylin peruskamaa. Ja HYVÄLLÄ tavalla nimenomaan!


Sporttimimmit alkaa valua tangon(hehe :D) puolelle. Enkä voi niitä siitä "syyttää". Jos miettii semmoista naista, joka on ensin hankkinut itsensä timmiin kuosiin salilla, ja se painojen nostelu on jo elämäntapa mutta toisaalta myös "niin nähty", että seuraavaksi edessä on sitten monsteripainojen nostelu tai sitten vaan ylläpito. Jos niissä on yhtään "minua", niin päähän pälkähtää se ajatus, että "hei mitä tällä kaikella voiskaan tehdä? Siis muuta kuin posettaa ja nauttia". Jos ei fitnesskisat oo mielessä. Mulle henk.koht. tanko oli syypää mun hymyyn eli siis se pihvi siinä miks niitä lihaksia ylipäänsä ois hyvä olla muuten ku esteettisistä syistä. Näissä naisissa on vaan se ero muhun, että ne on jo keränny sen pihvinsä, ja nyt ne voi keskittyä sen hermottamiseen tankoa varten ja OHOH AYSHA!!! :D Tietysti osa lihasmimmeistä lähtee kisaamaan fitnessiin, osa kääntyy CrossFitiin tms.

Sporttimimmin suurin haaste lienee opetella se sulavuus ja flow ja tanssillisuus. Venyvyys voi jo löytyäkin, osalta ainakin. Lihaksia ei ole vain käytetty ihan näin kokonaisvaltaisesti vaikka salilla onkin tehty moninivelliikkeitä. Lopputulos voi kuitenkin olla ihan hirveän makea voimapesä, toisin sanoen suomalaisia Zoraya Juddeja.

kuva 
Kas näin :)


Hurjaa menoa kyllä semmosilla, joiden harrastuspohja on antanut isot lihakset, mutta niiden kokonaishallinta on vielä vähän hakuksissa. Jaksetaan käytännössä enemmän kuin mihin kuitenkaan keho on valmis. Monnan tekstissä luki kyllä ihan kivasti silleen, että hän aikoo käydä alkeistunnilla niin kauan, että kunnolla osaa ne, ja sit vasta taas seuraavaa vaikeutta. Ei nyt tartte himmailla liian varovaisestikaan, mutta Monna jos ikinä tähän tekstiin törmäät, niin pisteet terveestä asenteesta! :)


kuva

Otan esimerkkinä oman lapsuudenystäväni Jennin, joka on ihan peto kyllä tangolla, semmonen "complete package". Aloitti tuossa puoltoista vuotta sitten ja lihasta ja venyvyyttä on salin ja tanssiharrastusten puolesta ollut jo aina, puuttui vaan tieto ja tekniikka ja lihasten hermottuminen lajityypillisesti optimaalisesti. Se kun aloitti, itsensä lisäksi myös opettajat meni vähän vauhti-vaihteelle, ja Jenni onkin myöhemmin kommentoinut, että hänen aloituksensa oli ihan liian vauhdikas, liian vaikeita juttuja liian pian vaikka hän ne oppikin. Turhilta säryiltä ja kivuilta yms ois säästynyt, jos ois malttanut antaa kropalle aikaa tottua uusiin rasituksiin.

Jennin kanssa touhuamisesta löytyy settiä jo aiemminkin, tästä paritankoilupostauksesta.
Tässä kuvassa on Jenni Kuusamossa. Ihan hyvä että vaihtoi tankoon, näyttää paljo
turvallisemmalta kuitenki. :D

Pakko hehkuttaa tästä nyt kuitenki itekki, kerta aiheeseen lähdin. Jennin kanssa ollaan lapsuusajan naapureita ja käyty kaikki koulut kimpassa. Meiän "liikunnallinen" suhde oli tuolloin jo semmoinen, että minä selostin sille mitä villeimpiä juttuja mitä lähettiin sitten kokeilemaan sen kropalla, koska omastani ei ollu mihinkään. Millo tehtiin back flippejä ja millo mitäki venytyksiä ties milläki mutkalla. Kai se oli paljo letkeempää istua vieressä ja kattoa ku toinen nitkuttaa mun idean parissa. "Kyllä sää sen saat, elä ny luovuta!" ja Jennihän yritti :D
Sama on jatkunu näin aikuisiällä. Tästä esimerkkinä Russian Splitin oppiminen. Jenni tuli mua viihdyttämään kun makasin tyräleikkauksestani toipumassa ja oma sen hetkinen huippusaavutukseni oli päästä omin avuin vessaan. Näytin sille kuvan Russian Splitistä ja ääniohjasin sängyltä käsin. Sehän pirulainen vähän ähkittyään sai aikaiseksi tämän:

Suoraan tangolta vaan, mikäs siinä.

Jonkin aikaa ehti vierähtää välissä, kunnes Jenni kokeili sitten uudestaan. Eli toisen(!!!) treenikerran tuloksena syntyi tämä:

Jenniä kun katsoo, niin joskus sitä miettii, että miksi minä en vaan lähteny sen peesissä sinne hiton lasten voimistelutunnille... Miks piti jäädä kotiin kirjojen ja karttojen ja ties minkä kanssa... Mutta piiruakaan en ole silti kateellinen, ei vaan pysty kun on niin hirveän ylpeä! Mä niin elän Jennin kropan kautta, Jenni kun tekee niin tuntuu niinku itsekin olisin jotain saavuttanut vaikka enhän mä mitään oo :D

Jennin tapauksessa en ole kuitenkaan koskaan ollut huolissani, vaikka olenkin sanonut silloin aikoinaan, että muistahan levätäkin. Sen kun tunnen jo niin hyvin, tiedän mihin se kykenee ja tiedän sen itse tietävän myös ja Jennillä on hyvä vainu ymmärtää mitä eri liikkeet keholta vaatii huolimatta siitä, että se juuri häneltä olisi sujunut helposti. Monelta nopeasti oppineelta puuttuu se käry, että kyseessä on oikeasti haastava laji tai haastava liike, jos itse sen nopeasti oppi. Sen sijaan tiedän ihmisiä, joilla ei välttämättä samalla tavalla pysy ajatus mukana tekemisessä ja tankoon kiivetään luottaen sekä omaan kehoon että pöljän tuuriin, ja hurjaltahan se vierestä katsoessa näyttää. Tämä tekstinpätkä on lisätty jälkikäteen, kiitos kommentoija makallakselle, sain jatkettua vähän ajatustani :) Maltti on valttia ja minnekään ei ole kiire, mutta käyttäkää tietysti oman kropan suomia vahvuuksia, tämän ei ole tarkoitus olla mikään saarnateksti :D


Summa summarum, kiva että meiän lajilla on positiivisen ja haastavan lajin maine ja se houkuttelee monenkirjavaa sakkia, myös sitä peruskuntosalilla viihtynyttä, joka on alkanut kaivata jotain funktionaalisempaa treeniä salin kylkeen :) Että tervetuloa yhteisöön, muskelimimmit :)

Muistakaa harkita vakavasti oman ketjun perustamista Suomen tankofoorumille osioon Kuvia ja Videoita. Ainakin itse haluaisin seurata sitäkin kautta tiivistetysti teiän kehitystä :)

Seuraavat 2 blogilinkkiä on sitten pidempään harrastaneita, joilla tanko on vähän enemmän yksi lajeista muiden joukossa. Ei siis osu ihan tähän ajatukseen salilta tangolle, mutta siihen kylläkin, että kummankin blogit on varsin suosittuja.

Fitness Führerin tankotekstit

Alternatiiviurheilijan tankotekstit

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Toisinkin päin voi toimia, ja tätä optiota paukutan omallekin lähipiirille joskin sillä erotuksella, että tankoahan ei sitten jätetä! Lihakset kyllä tykkää, kun niitä käy ihan erikseen asiaan panostaen hellimässä salilla. Elikkäs, tässä on blogi, jonka kirjoittaja harrasti/harrastaa tankoa, ja sittemmin intoutui käymään salilla ja on nyt FitFarmin valmennuksessa. Tytölle on tullut aika herkullinen booty :P Jää nimittäin tankoillessa tuo takalisto vähän vähemmälle, hence ois hyvä käydä vähän kyykkäämässä. Silläkin uhalla, että sen jälkeen on muutama kilo enemmän nostettavaa sinne tankoonkin :D

Mutta pitemmittä puheitta, suoraan pyllypostaukseen: Voimariini
Tankojuttuja Voimariinistä ei kuitenkaan löydy, hän on ihan siirtynyt kunnolla fitness-puolelle.


- - -  - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Selatessani internetin ihmeellistä maailmaa, tuli vastaan myös muutama miesblogistin tankotutustuminen, molemmissa on videotakin:

v2power

Metallisydän

Ja mun kaverin Jussin tankokokeilu: Lahjattomat treenaa

kuva

21 kommenttia:

  1. Oon nähnyt tässä oman "urani" aikana muutamankin näitä tyttöjä jotka on aloittaneet tankoilun ihan jäätävässä kunnossa ja edenneet siksi liiankin nopeasti kun voimien puolesta siihen pystyvät. Ymmärrettäväähän se on, haluaahan sitä oppia ne russian splitit sun muut heti kun ne kerran omalle kropalle on mahdollisia, ja ympärillä vielä ihmiset ehdottelee niitä ihmetemppuja kun haluaa "elää sen toisen kropan kautta" niin kuin sanoit. Kroppa ei vaan kestä sitä hyvin erilaista liikkumista kuin mitä niillä voimilla on aiemmin tehty ja sitten pettää joku paikka, yleensä olkapää. Ei sitä opettajanakaan oikein voi kuin muistutella että pitäkäähän järki päässä, jos joku etenee tasoilla nopeasti niin eipä sitä lyhyen harrastusajan takia voi oikein kieltääkään jos oppilaalla hommat sujuu. Sitten jos joku valittaa että nyt kyllä särkee sinne sun tänne niin sanon aina että jää kotiin, mutta ei ne pirulaiset tottele :D Pakko ne on päästää rikkomaan itteänsä lisää vaikka pahaa tekee.

    Eli oon itse tavallaan ihan onnellinen siitä että tutustuin kans urheiluun kunnolla (uudestaan, penskana kyllä urheilin) vasta tankoilun kautta ja aloitin huonokuntoisena läskipallona mikä tarkoittaa varsin maltillista etenemisvauhtia :D Myös nynny luonteenlaatuni tietysti toimii vammojen ehkäisijänä, en ole esim. vieläkään harjoitellut tosissaan handspringia koska oon nyt vaan jostain syystä saanut päähäni etten osaa sitä. Saletisti oppisin jos vaan olisin päättäväisempi mutta no, pärjään ilmankin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno kommentti, kiitos! Tämän myötä muistin muutaman seikan, mitkä vähän tätä aihetta liippaa ja lisäsin ajatukseni tuonne tekstiin. Kyllähän sitä toivoisi, että kehitykselle kukin antaisi aikaa, eihän sitä aikoinaan kävelemäänkään opittu ennen konttaamista, vaikkakin jokainen on kontannut yksilöllisen ajan, toiset enemmän toiset vähemmän.

      "Maltillinen läskipallo" kuulostaa jotenkin niin hauskalta :D Mutta kyllä sitä osaa ihan eri tavalla arvostaa omaa oppimistaan, kun mikään ei oo ykkösellä lähtenyt. Kuulostat muutenkin ihan minulta, olen myös heikkona aloittanut, ja nynny. Enkä tee enkä ole yrittänytkään Handspringiä. Tiedän sen varmasti saavani, kun olen nähnyt heikkokuntoisempienkin roiskauttavan itsensä sinne, eihän se voimaa vaadi jos vauhtia ottaa, mutta en todellakaan suosittele enkä aio itse sitä sillä tavalla tehdä ellen ole täysin vakuuttunut, että olkapäät ja ranteet pysyy terveenä. Kaikki aikanaan.

      Poista
    2. Joo, aika monella näillä ihmenaisilla jää puutteita perusasioihin kun syöksytään niin vauhdilla näyttävämpien temppujen kimppuun ja ylenkatsotaan esim. niitä kaksosia, skorppareita ja supermiehiä joiden osaamiseen ei vaadita kropalta mitään ihmeellisyyksiä. Itse ajattelen tankoilua aina sen tanssimisen kautta, en yksittäisinä liikkeinä: hienot temput on, no, hienoja ja niistä on kiva laittaa kuvia facebookiin, mutta et saa aikaan kummoista koreografiaa jos osaat joitakin peruspyörähdyksiä, iron x:n ja sata muuta aysha- ja olkanousuvariaatiota muttet kunnolla yhtään kylkipitoa vaativaa liikettä (esimerkiksi, mulla on tällainenkin oppilas :D). Joten arvostan enemmän sellaista tankoilijaa jolla on ehkä vaatimattomampi venyvyys eikä liikevalikoimassa mitään överitemppuja, mutta hyvä perustekniikka ja flow liikkeiden yhdistelyssä. Parasta tietysti jos löytyy molemmat eli te vahvat käärmenaiset, muistakaa panostaa myös perusliikkeisiin ja siistiin tekniikkaan, parhaat tankoilijat tunnistaa videolta, ei valokuvista ;)

      Mäkin tunnistan paljon itseäni näissä sun kirjoituksissa, samanlainen analyyttinen ote tankoiluun ja omaan kehitykseen ja juuri tuo rauhallinen etenemistahti ja epäluuloisuus kokeilla mitään tuollaisia "no otat vaan kunnolla vauhtia niin kyllä se menee" -temppuja. Oon muutenkin aika tietoinen oman kroppani tuntemuksista ollut aina, mutta ehkä vielä enemmän tankoillessa juuri siksi että sitä voimaa ei ole eli etenkin alussa on joutunut ihan tosissaan pohtimaan miten eri liikkeet toimii ja mikä itselle on mahdollista, mikä ei.

      Poista
    3. Meitä on moneen junaan, tuli vaan mieleen näistä erilaisista oppijoista/oppilaista tuotakin "ei-kylkipitoja"-lukiessa :D
      Itsehän olen jossain kerhossa "ei överitemppuja, vaatimaton venyvyys, hidas, ~keskivoimainen ja flowton" :D Onneks on tää blogi niin käy ees ilmi, että hei on mulla aivot! Kuinka kaunista! :D Sitäkään ei nää videolta. Mut persoonan näkee, ja sillä mennään :)

      Muskelimimmi, käärmenainen, maltillinen läskipallo. Tässähän alkaa muodostua jo tankodiagnostiset termit. Tätähän voiski kehitellä vielä... Hmm... :P

      Elämän suurimpia havaintoja taas, mut nyt mä hokasin kuka sä oot! Vihjeet oli kyllä olemassa mut en tajunnu :D Kommentoi jatkossaki, näitä ajatuksias on aina kiva lukea :) Ei siks, että ollaanko samaa mieltä, ku totuuttahan ei sinänsä ole aina olemassa, mutta tuleepahan lisää näkökantoja. Mä tuskailen joskus tekstieni kanssa siinä, että sainko varmasti sanottua tarpeeksi selkeästi sen mitä tarkoitinkin ja tuliko huomioitua asian kaikki laidat. Sit tulee kommentti, ja sen jälkeen tarve nyhertää tekstiin vielä "sitä jotain" lisää :D

      Poista
    4. Kääk, mä jostain ihmeen syystä oletin että tiesit jo kuka oon, muuten olisin kyllä tajunnut vielä nimen rustailla näkyviin :D Sukunimihän tossa mun tunnuksessani näkyy ja meitä ei taida tankoilijoista kovin montaa löytyä.

      En tosiaan halua sanoa että minusta olis jotenkin väärin jos haluaa treenata pelkkiä voimaliikkeitä tai muutenkin opetella vain yksittäisiä temppuja eikä esiintyminen tai edes tanssiminen voisi vähempää kiinnostaa, kukin saa harrastaa just niin kuin tykkää enkä opettajana väheksy saati halveksu kenenkään mieltymyksiä. Mutta eniten mua ilahduttavat ne tyypit joita kiinnostaa kehittyä nimenomaan tankoTANSSIJOINA eli ne jotka eivät välttele mielestään tylsiä temppuja ja perusasioita vaan haluavat ottaa kaikki lajin osa-alueet haltuun eivätkä vain vääntäytyä mitä hulluimpiin asentoihin yksi kerrallaan. En myöskään esim. tunne juuri kateutta siitä jos joku oppii jonkun ihmetempun, mulle se ei (enää) ole tässä lajissa niin tärkeää. En varmasti itse tuu ikinä pystymään vaikka mihinkään älyttömiin ylispagaatijuttuihin, mutta liikkeiden yhdistelyssä eli siinä tanssillisuudessa voi kehittyä loputtomiin. En siis sano että itse olisin erityisen hyvä tankoilija, vaan näitä asioita arvostan ja pelkät hienot temput ei niin kauheasti saa enää innostumaan. Itsehän esim. saan varmasti tehtyä överimpiä seläntaivuttelutemppuja kuin Oona Kivelä, mutta merkkaako se jotain jos meidän kahden tankoilutaitoja verrataan? Sanoisin aika vahvasti ei :D

      Poista
    5. No niinku mä sanoin niin oishan tuo pitäny tajuta tuosta nimestä :D

      Itte oon semmonen nitkuttelija, että tykkään tehä vanhojakin juttuja uudestaan ja uudestaan, ja palata tsekkaamaan missä ne menee. Jotain kaksostakin olen ihan tässä hiljattainki miettiny oikein ajan kanssa, että mitenkä se on kehittyny ja miten sais vielä taipumaan nätimmin. Mutta ihan totta tuo kokonaisvaltaisuus, onhan se ihan toista jos niitä perusjuttuja ja hurjiakin temppuja osaa vielä "operoida" eli käyttää osana suurempaa kokonaisuutta.
      Mut joka tapauksessa ihana ku oot löytäny sen mistä itse tässä lajissa nautit :) Ja sulla on kyllä ihana flow :)
      Kattelinki Oonan uusimpia kuvia, ja huomasin että selkä ei taida olla sen "juttu", enkä oo ikinä sen nähny millekään mutkalle vääntyvänkään. Mut eipä tuota tajua ajatella, ku siinä on niin paljo muutakin mikä tekee siitä upean.

      Poista
  2. Minäkin aloitin tankoilun sillon, kun ei oikein minkäänlaista lihaskuntoa ollut ja siinähän sitä sitten oltiin :D Vasta tankoilun jälkeen oon innostunut salilla käymisestä ja leukojen vetämisestä ja käsilläseisonnan harjottelusta. Vähän kiinnostais kyllä tietää, olisko jotkut jutut helpompia jos nyt kokeilis uudestaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua on uteluttanut ihan sama asia, että mitenkähän hienosti sitä jo lentelisi jos lihakset olisi olleet olemassa jo ennen tankoilua. Mut käyppäs sinä testaamassa, että miten käy :P

      Poista
  3. Miulla kävi niin, että ekana innostuin saliharjottelusta ja käytin aikani uutterasti painoja nostellen. Sitten alko tökkimään ja mietin et "eihä tässä painojen nostelussa ole mitään hauskaa!" :D Taiteellisena ihmisenä koin, että tästä saliharjoittelusta puuttuu se itsensä ilmaisu ja hauskuus! Kyykkääminen tai maastaveto eivät ole parhaita keinoja tunteiden ilmaisuun....paitsi kivun :D
    Tankotanssissa yhdistyy hienosti lihasvoiman/venyvyyden kehittäminen ja itsensä ilmaisun mahdollisuus. Voi tankoilla hullutellen, dramaattisesti, sensuellisti tai sitten ihan vaa se voiman kehittäminen mielessä. Mie koen, että tankotanssi yhdistää kahden maailman parhaimmat puolet: hauskuuden ja voiman! :)
    Nimimerkillä, myös yksi "maltillinen läskipallo" lisää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, lisää läskipalloja! <3

      Siis mitä vihjaat, ettäkö esimerkiksi maastavetoa ei voi tehdä sensuellisti tai kyykätä dramaattisesti? :D :D

      Tottapa turiset :) Jos ihan tosissani ajattelen, niin saliltahan saa hyvän fiiliksen ja sinne voi käydä hukuttamassa huonon fiiliksen siinä samalla. Nää peiliposet lienee yks tapa ilmaista tunteita, lähinnä ylpeyttä ja mielihyvää. Mutta vaikka ois miten hieno punttisarja niin eipä sitä ehkä silti voi koreografiaksi tituleerata :D Sali auttanee ehkä paremmin välillisesti: siellä käytyään on entistä kykenevämpi itseilmaisemaan myös tangolla.

      Tulee tuosta sali+hauskanpito mieleen oma videoni keväältä: http://www.youtube.com/watch?v=2zG_ywNv6UU

      Poista
    2. Vitsi, miuta nyt naurattaa ajatus sensuellista maastavedosta! :'D senku näkis. Mut joo kyllähän siellä salilla sai aina kiukkua purettua ja sen jälkeen oli kevyt olo.
      Tiedän myös, että jos vielä salilla kävis nii tankoliikkeet saattais sujuu helpommi, mut pitää sitä mikä tuntuu parhaimmalle! :D
      Ja voi hitsi jos salit oiskii kaikki tollasii neonkeltasii sokkeloita erivärisini härpäkkeineen nii kyllähä miekii siellä roikkuisin useemmi! Hihii!

      Poista
  4. Heihei vaan :D Mä just kelailin noita mun ihan alkupään tankoilumuistoja, niillä alkeistunneilla ei lihasvoimasta oikeastaan ollut juurikaan edes hyöytä, lähinnä vaan opeteltiin olemaan halaamatta sitä tankoa ja pitämään siitä kiinni.

    Mä kävin alkeistunneilla kuukauden, pari kertaa viikossa, ja sitten siirryin seuraavalle tasolle, kun alkoi jo melkein ärsyttämään, että koskakoskakoska pääsee kokeilemaan niitä inverttejä ja muuta pääalaspäinjuttua, ne voima- ja akrobatialiikkeet kun mulle oli se juttu, joka hommassa näytti kiinnostavalta. Niitä pyörähdyksiä ja pitoja kun tulee ainakin meillä joka tunneilla, joten nekin kehittyvät vaikka vähän vaikeammalla tasolla kävisikin.

    Mulla ei ole tavoitteena esiintyä (en ole oikein esiintyjäluonne), enkä välttämättä koe tankoilua sillä tavalla itseilmaisumuotona, vaan nimenomaan hauskanpitona ja tapana haastaa itseäni, oppia uutta. Mä luulen, että se voi olla tyypillistä tämmösille salitaustaisille, että me mielletään tankoilu ennemmin urheiluksi kuin taiteeksi. Ja sitten taas enemmän tanssitaustainen voisi katsoa tankoiluja itseilmaisun kannalta. Parastahan tässä lajissa just on, että siinä on niin paljon eri puolia, että sitä voi harrastaa melkein millä tavoitteella ja näkökulmalla vain :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä lähen väittämään, että oot sinä lihaksistasi hyötynyt heti kättelyssä vaikket oo itte pitänytkään niitä juttuja raskaina. Mä en nimittäin pystyny tarpeeks käsieni varassa olemaan, että olisin kunnolla voinut pyörähdellä, ja kiipeäminen oli ihan hirveän raskasta. Ja halasin kyllä ihan kunnolla sitä tankoa, ku ei riittäny jerkku pitämään kunnioitettavaa etäisyyttä :D

      Mutta kyllä ehdottomasti, jokainen omalla tyylillään ja ihana kun meillä Suomessa on niin paljon tilaa erilaisille tyyleille. Tuo Zorayaki itse asiassa esiintyy paljon, mutta se ei kovin tanssillinen ole kyllä. Mutta tiedänpä foorumilta muutaman suomalaisen, jotka on aloittaneet tämän kans ajatuksella "se on urheilua", ja sitten kehittyessään kiinnostuneet temppujen yhdistelystä ja estetiikasta ja venyvyydestä ja hups heikkaa, kohta sitä ollaanki jo liikkumassa oman lempimusan tahtiin ja siitä kaikestahan pulpahti tanssin kukkanen.

      Jos en ihan väärin oo ymmärtäny, niin sä harrastat Pole Academylla? Siellähän on strip dance tunteja. Sinut on nyt virallisesti ja julkisesti haastettu vierailulle oman laatikkosi ulkopuolelle ja osallistumaan kyseiselle tunnille! Kerro sitten mitä löyty :D

      Poista
  5. Samaa meinasin kommentoida lihasvoimasta, et usko miten hankalaa on vain pitää tangosta kiinni halaamatta sitä ja vähän pyörähdellä jos ei käsissä ole minkäänlaista voimaa :D

    Mä en niinkään ajatellut mitään taide vs. urheilu -aspektia kommentoidessani, oli sitten kiinnostunut siitä itseilmaisupuolesta tai ei, jos ajatellaan tankotanssia urheilulajina niin kyllähän siihen kuuluu se liikkeiden sulava yhdistely vaikka tyyli olisikin tosi "fitness". Ei oo sellaisia tankokisoja joissa saisi pisteet kotiin sillä että käy tekemässä yhden überhienon liikkeen kerrallaan ja tulee aina välissä alas :) Sitä meinasin tuolla "ei kuvista vaan videolta" -kommentilla, toki se tuottaa ihmiselle iloa oppia joku uusi hieno temppu mutta todellinen haaste on saada se toimimaan osana pidempää sarjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt kun sä sanot, että tuollaista ei ole tai tavallaan "näin ei voi tehdä" niin pitääpä ehdottaa Kuopion RSP:lle vastinetta teidän jeejee:lle, nimeks vois tulla "Matalan kynnyksen posejeejee - rakkaudesta anarkiaan!" Jaa että mikä? No siinä onnetar vetää hatusta lapun ja sit kisaajat skabaa kuka nopeimmiten pääsee tyylipuhtaimpaan kyseiseen asentoon. Paras saa 5, sit 3 ja sit 1 pojon. Pois tippuu jos ei saa x-määrää asentoja aikaiseksi. Ja näin on tämäkin aukko tankomaailmassa täytetty! Muah! :D

      Mutta flow. Yhdistely. Linjat. Yyeeess :)

      Poista
    2. V*tun hyvä, ihan mitä vaan voi tehdä! Siitä tulee sit vuoden päätapahtuma niille "emmää osaa tanssia" -tankoilijoille :D

      Poista
  6. Aah, joo, nyt mä (ehkä) ymmärsin mitä ajatte takaa. Kyllä munkin mielestä se liikkeiden yhdistely on olennainen osa (ja semmoinen, jonka toivoisin joskus itsekin osaavani) minkä tahansa tyylistä tankotanssia ja sen harrastamista, vaikka tietty aluksi pitää osata niitä yksittäisiä liikkeitä, että niitä voi yhdistellä. Pelkkä yksittäisten trikkien ja voimannäytteiden osaaminen tyyliin "hei, kato, human flag" on kyllä toki munsta hienoa, mutta se ehkä on sitten enemmän ihan kehonpainotreeniä, jota nyt vain satutaan suorittamaan tangolla, kuin tankotanssia, jos siis pitäisi jotenkin luokitella (mutta onneksi ei pidä :D).

    Meillä on muuten kevätlukkarissa ilmeisesti just tuommoinen voimaliiketunti, jota kaupitellaan myös erityisesti miehille sopivaksi (en ole vielä testannut, mutta menen heti kun mahdollista). Mä luulen, että se on tosi hyvä tapa markkinoida lajia pikkuhiljaa niille, joita tanssi-sana pelottaa. Semmoisille kuin minä, jotka sitten ajattelee, että hmm... mä voisin ekaksi opetella noita temmpuja yks kerrallaan, ja katsoa miten sujuu, eikä heti tarvii olla spagusupertanssijadiiva tai burleskibeibe glitterpäällysteellä.

    Ja ehdottomasti meen kokeilemaan strippituntia, ne vaikuttaa meillä tosi hauskoilta. Oon vaan kerännyt rohkeutta (ja kerään vieläkin) niitä stripparikenkiä varten :D Ja ehkä tarttisin vähän taitoakin, oon muuten korko jonkun pahaa-aavistamattoman silmämunassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin siis näinhän ne kaikki aloittaa, että fitness fitness ja sit yhtäkkiä ollaanki korkkarit jalassa ja herätään siihen, että wtf tässä oikein tapahtui :D
      Ei meistä taida monikaan olla spagusuperi tai burleskibeibe ku alotetaan. Osa meistä ei vielä vuosienkaan päästä, nimim. rajoituksia enemmän kuin etuuksia :D
      Nyt vaan rohkeutta käydä kokeilemassa, siksihän sinne strippaamaan mennään ku sitä ei osata mutta ollaan myöntyväisiä oppimaan :) Kengätkään ei oo pakolliset, mutta onhan se ihan oma elämyksensä. Nannan, joka teillä opettaa, strip workshopeissa oon kahdesti käyny, hauskaa on! Siinä ois sinunki lukijoille ihmeteltävää, että mihin se heidän jo pitkään seuraamansa salipunttaajamuija on oikein kadonnu ja kuka toi tän korkkarimimmin tilalle!?!? :D

      Poista
    2. Totta kai kaikki aloittaa yksittäisistä tempuista, ja tätä voisikin tankosalit ehkä enemmänkin markkinoinnissaan painottaa että siellä perustunneilla EI tanssita, siellä opetellaan temppuja! Kenenkään ei ole pakko tehdä mitään tanssia edes etäisesti muistuttavaa jos ei taho! Joillekin on se sana tanssi siinä niin pelottava että ei mitään järkee.

      Mäkin kävin kerran Nannan strippaustunnilla ja se oli kyllä ihan älyttömän hauskaa. Korkokengät ei oo pakolliset, en itekään niitä laittanut kun halusin keskittyä enemmän siihen itse asiaan kuin pysymään pystyssä niillä popoilla.

      Poista
  7. Hahaa! :D Hauska juttu!
    Ja näinhän se varmasti monella salipirkolla menee. Mua tankotanssin aloittaminen viehätti siksi niin kovasti, koska oon pikkutytöstä asti harrastanut tanssia. Koine tankotanssin kauniiksi ja haastavaksi lajiksi.
    En tiiä onko suosio alkamassa kasvaa vai ei, mä vaan pohdin että minkä lajin aloittaisin, kun uutta haastetta kaipasin. :)

    Toivottavasti nähdään Pole4Fitillä! :) Mä tästä kohta taas sinne lähden. (GoPro kassissa) ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia, että aloitit :)
      Ja tuotapa just, että lisähaastetta. Toivottavasti tämä tanko jaksaa haastaa pitkään, en uskalla kuvitella mikä sit ois se seuraava lisähaaste tämän jälkeen :D Oon kyllä kokeillu muitaki ilma-akrobatialajeja, ehkäpä ne sitten. Tai sitten mä opettelen tanssimaan, se ois mulle aika haastavaa.
      Toivottavasti törmäillään! :)

      Poista