Näin opetellaan syömään

About ekan viikon verran Muscle Madnessia takana. Jäin tosiaan jo lähtöviivalla muita jälkeen kun ilmoittauduin mukaan viikkoa myöhemmin, joten tämä mennyt viikko oli mulle se viikko kun kasaan itseäni ja ajan sisään uusia tapoja. Hiljaa hyvä tulee, sanotaan näin. Ja sattumoisin ihan hirveän kiireinen viikko, energiat uusien asioiden miettimiseen oli aika vähissä.

Tohon kuvaan liittyen. Siinä on tehdas käynnissä. Olen huomannut, kun aiemmin valitin edellisen kämpän pientä keittiötä, niin nyt kun on enemmän tilaa se lähinnä on tarkoittanut suurempaa potentiaalia luoda entistä suurempi sotku. Ja ah, nuo Weetos-murot... Oli pakko pari viikkoa sitten ostaa kun alkoi niin himottaa menneitä aamupaloja miettiessäni. Se oli sillon osa sitä mun tuuliajolla oloani.

Mutta, takaisin aiheeseen. Ruokavaliot lähti ehkä kerralla noin 50% oikein. Ehkä. Johtuen siitä, että arkena olen yleensä kokannut työpäivän ja treenien jälkeen itselleni toisen ruuan vielä illalla ja sitten syönyt jonkun iltapalankin. On sitä joskus niin reipas, että itsekin ihmettelen. Nyt sitten pois jäi mittavat jälkkärit ja napostelut. Mulle on myös tullut työpaikkaruokailun ja kotona ruokailun väliin usein kuudenkin tunnin rako, usein enemmänkin, ja välissä ehkä vetäissyt proteiinipatukan tms. Tällä viikolla en vielä keksinyt, mitä toisin mukanani töihin, jotta saisin työpäivän lopussa nykäistyä jotain. Smoothie se tulee mitä luultavimminkin olemaan.

Paistelin alkuviikosta heti ensitöikseni läjän jauhelihaa tulemaan, jotta siitä riittää moneksi päiväksi. Aamiainen tulee astumaan jälleen kerran yhden evoluutioaskelman, puuro jää toistaiseksi pois. MM perustuu hormooniajattelulle, ja sen mukaan aamulla olisi hyvä saada tukeva ruoka. Tuota kauhistelin jo etukäteen, mutta kun kuulin sen voivan olla joku kiva smoothiekin niin ajattelin, että ehkäpä tuo menisi. Mutta omalla kohdallani tämä lähtikin liikkeelle rasvanpolttoruokavaliolla, johon ei aamuisin sisälly marjoja. Ainoastaan punaista lihaa tai munakas leikkeileillä, jööti kasviksia ja siemeniä. Voi hitto. Ja mikä parasta, mulla ei ole minkäänlaisia ideoita itselläni eikä ollut energiaa keksiä mitään, miten tuosta saisi maistuvaa, joten vedin monta päivää ne palaset ihan erikseen. Onneksi ei tartte vierestä seurata kenenkään toisen aamupalan syöntiä, annoskateus olisi varmaan ollut tuhoisaa.

mmmmm..... loppusuora jo häämöttää!

Kaikista parasta on se, että tuon syömisessä kestää ihan hiton kauan. Yksi aamu tuli niin kiire, että heitin porkkanen kääreisiin ja jouduin juoksemaan bussiin ja nakersin sen porkkanen loppuun sitten siellä.

Arkiruokana toimi tuttu ja turvallinen kana ja kasvikset pannulla kera erilaisten mausteiden. Viikon lopulla tosin tähänki tuli semmonen tunne, että nyt kyllästyttää. Jotenka ostinpa tänään huomista varten sitten kaupasta naudan mureita lehtipihvejä. Nammmmss. Oli tarkoitus kokata himolasti ruokaa valmiiksi viikkoa varten, mutta en mä nyt halua seisottaa hyviä pihvejä jääkaapissa.

Naukkailin alkuviikolla illalla maitorahkaa, mutta sitten kun ne multa kaapista loppuu en niihin ehkä enää palaa muuta kuin satunnaisesti, kun sitä laktoositonta mulle suositeltiin. Illan viimeiseen ateriaan lisätään mm psylliumia, ja sehän tekee kaikesta tosi kiinteetä. Eipä ole aiemmin ollu maitorahkatkaan niin jänkkisiä. Hyvä, että alas sain.

Ööö, maitorahka, is that you...?

Viikonloppuna löysin myös kapasiteettia siirtyä smoothiemaailmaan. Ja viikonlopun kunniaksi se ei tällä kertaa sisältänyt yhtään hiton kasvista, ei porkkanan porkkanaa tai kurkkua, nou nou. Ja hyvää oli! Mutta annanpa ilmaisen vinkin. Ei kannata tehdä psylliumia sisältävää smoothieta isossa shakerissa. Se ei nimittäin tule sieltä itsestään ulos.

Gluteenittomuus aiheutti vähän päänvaivaa kaupassa, laktoosia taas on helpompi vältellä. Mulla ei oo mitään hajua miten se gluteenijuttu toimii, kun osa viljoista on silti ok. Kauheen hankalaa tälleen yhtäkkiä...

Se nukkuminen... Eheh... Yritin kyllä kovasti. Nytkin olisin jo nukkumassa, mutta kun fiksuna tyttönä laitoin astianpesukoneen päälle liian myöhään ja tuossa se vielä mölyää. Pääsin viikonloppuna myös vilahtamaan Savon yöelämässä, wuhuu! Reippauspalkinto menee sitten tähän osoitteeseen, koska 23.20 tuli kaverilta infoviestiä, jonka jälkeen ponnistin irti tukevoituvasta koomatilastani ja olin jo puoleenyöhön mennessä vaihtanut lökärit bilekuosiin ja seisoin baarin edessä. Kun tähän lihastouhuunhan ei nyt alkoholi kuuluisi, niin kompromissina otin vain yhden kossupatterin, että jaksan.  Virnistelkööt koutsi päässäni ihan rauhassa, mutta nuorella naisella on välillä muitakin tarpeita kuin ravitsemukselliset tarpeet, ja pakko päästä sosiaalisoitumaan vaikka olisi mitenkä lihaskasvun kiilto silmissä! Ja hyvillä viboilla meni pilkkuun asti. Savolaiset on kyllä veikeitä, ne miehet varsinkin.

Mietin hetken, laitanko edes tätä moista kuvaa. Joskus minäkin teinipeileilen,
varsinkin kun on aikaa vessaan odotellessa. Tässä nyt ei onneksi muotiblogia pidetä, mutta
kai tää päivän asusta kävisi. Kyseessä siis puolessa tunnissa kyhätty bilelook. Damn! Ois pitäny
ottaa se before-kuvaki löksyillä ilman meikkiä! :D

Massu on tässä pikkuhiljaa myös totutellut uuteen ruokailuun ja välissä se on ollut vähän sekaisin. Viikonlopun aikana se siitä alkoi sitten vähän helpottaa. Joko se tottuu... Tai sitten se oli se kossupatteri, mikä auttoi! :D

Mutta! Vaikka tämänkin viikon jälkeen ruokavaliot ei tule olemaan vielä 100% kohdallaan, on höttöpainoa lähtenyt jo kilo. Seuraavia ongelmia on työpaikkaruokailujen saaminen ruokavalion mukaiseksi, smoothien saaminen töihin mukaan, muistaa ottaa kaikki lisäravinteet ja keksiä joku toimiva aamupala. Mun seuraava viritys näyttääkin sitten tältä:

Mikä se on? No se on kuulkaa kahen päivän kokonen munakas. Maltan
tuskin odottaa...

Ei kait käy kateeks, eihän? Ja aion myös kokeilla proteiinipannarin tekoa iltapalaksi. Tein niitä jo Jenkeissä ollessani, mutta tällä kertaa ne ei sisällä paitsi ei jauhoja niin ei myöskään niitä kananmunia. Saapas nähä mitä siitäkin virityksestä tulee.