Mikä fiilis?
Aika hyvä. Tää on ihmeen helppoa.
Ensimmäisen kahden viikon fiilikset oli huonot, mutta se johtui siitä, että olin flunssassa. Kolmas viikko toi mukanaan sitten jo vähän liikuntaakin. Joka meinasi kariutua sitten seuraavaan pikkuvaivaan, kun perjantaina venähti nilkka.
 |
| Kookoslettuja aamiaiseksi. Nälkä pysyy tosi hyvin! |
Kolmannella viikolla koin pahimmat himotuskohtaukset, mutta ne ei olleet kovin kummoisia. Oon oikeestaan aika yllättynyt, koska sokerilla on ollut mun elämässä aika oleinnainen osa ja se on myös psykologisesti liittynyt aina kaikkeen positiiviseen ja samalla myös toiminut lohduttajana ja palkintona.
Ruuan jälkeen sitä eniten kaipaa, mutta teellä olen pärjännyt. Chai ja Rooibos ja lakritsitee on ne herkuimmat.
Haasten paikkoja ovat myös sosiaaliset tilanteet, kun joku tarjoaa herkkuja. Kohtelias kieltäytyminen on ainoa reitti ulos tästä. Tai sitten toteaa, että nyt ei vaan jälkkäri mahdu, kiitos.
Makean tarpeeseen on ok käyttää sokerittomia makeuttajia: kanelia, inkivääriä, raakakaakaota, lucumaa, carobia, baobabia, vaniljaa, kardemummaa, lakritsijauhetta, maltillisesti steviaa. Ja näin. Kookosöljyyn olen tehnyt pikasuklaita raakakaakaojauheesta ja toffeeta lucumasta.
Kuvituksena tässä muutama sokeriton nami. En oikeestaan edes sanoisi, että nämä olisi korvikkeita millekään, kun mielestäni nämä jo itsekseen maistuu tosi kivalle. Korvike jotenkin vähentää asian arvoa, ei tässä mitään Fazerin sinistä yritetäkään matkia.
 |
| muottiin tehty raakakaakaotikkari kookosöljystä |
Iho on yllättävän hyvässä kunnossa. Poikkeuksellisesti ostettu juusto ja sitten muutama hormoninäppy, mutta näiden aikaansaannokset ihossa tuntuu erilaisilta. Selkeästi yksittäisiä finnejä, ei niinkään semmoista yleistä epäpuhtautta. Kyllä se vaan niin on, että ihon hyvinvointi tulee sisältäpäin. Tämän kun olisi tiennyt jo silloin teininä, kun mätin karkkia, join hulluna maitoa ja söin kaksin käsin leipää ja muroja jne ja tämä näkyi aika äkäisenä aknena. Ihan hukkaan heitettyjä euroja, kun edes iholääkäri ei osannut auttaa muuta kuin kehotti rasvaamaan iltaisin. Jees, thänks. Silloin ja vielä yliopistossakin panostin kovasti ulkoiseen ihonhoitoon erilaisilla tuotteilla. Nyt käytän puhdistuainetta meikin puhdistamiseen, ja meikkiäkin vain puuteria. Joskus kasvovettä. Ja kevyttä luomurasvaa. Siinäpä se. Heleppoa ku heinän teko.
 |
| Hassuntuntusta sitruunakiisseliä |
En osaa sanoa onko se tämä sokerittomuus, mutta keskityn paremmin. Tosin en niin hyvin kuin voisin, koska tällä hetkellä esimerkiksi töissä on minusta riippumattomia kuormitustekijöitä, jotka tekee töissä todella ahdistavan olla. Mutta kotonakaan en eksy someen ihan yhtä herkästi. Sohva tosin kutsuu edelleen voimakkaasti, jahka kotiin pääsee.
Sitä kun ei elä missään optimaalisessa pullossa. Työstä tuleva ahdistus ja sen aiheuttama väsymys on semmoista, mitä en ihan heti saa poistettua. Olen mennyt aiemmin nukkumaan kuin vaikkapa keväälä, ja se auttaa, ja uni on laadukasta, mutta silti patterit loppuu turhan aikaisin.
Vaa'alla en ole käynyt kuin alkuun. Pitäisi saada tuo liikunta kanssa kuosiin, niin ehkä alkaisi se rasvasolukin liikkua johonkin suuntaan.
Tähänastisen kokemukseni perusteella voin kyllä suositella tätä sokerittomuutta. Tehnee hyvää kenelle tahansa, mistä syystä ja mihinkä tahansa ongelmaan.
 |
| Avokado-raakakaakaomoussea. Aivan taivaallista! |
Ajatuksissa siintää tämän projektin loppupää. Mitä tehdä sitten, kun saa taas syödä sokeria? Tavoitehan olisi se, ettei sitä erityisesti enää kaipaakaan. Enkä itse asiassa kaipaakaan, en ajattele koko asiaa. Toivoisin, että vierottuisin lopullisesti karkeista ja sokerisuklaista. Marjat otan takaisin. Ja mahtuuhan se 5-9 teelusikallista sokeria päivässä eli 20-40g. Se menkööt niihin marjoihin ja johonkin piilosokeriin jossain kastikkeessa.
Projekti jatkuu :)
Alla muutama nettilinkki sokerittomuudesta, jos teema pohdituttaa. Nythän on nimittäin tipattoman tammikuun pikkuveli käynnissä, eli sokeriton syyskuu.
Sokerin ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamien haittojen yhteneväisyydestä. Tämä oli ehkä se paras näistä, kun oikein miettii, että viinaa pidetään pahana, mutta ei sitten tiedetä, että sokerin käytöllä vastaavia terveyttä heikentäviä ominaisuuksia: http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2012/09/09/ethanol-alcohol-and-fructose.aspx
http://yle.fi/uutiset/auttaako_sokeriton_syyskuu_luopumaan_sokerista/7446651
Sokeriaddiktio on verrattivissa huumeaddiktioon: http://yle.fi/uutiset/salakayttoa_hapeaa_ja_voimattomuutta__sokeririippuvuuteen_patevat_paihdeaddiktion_merkit/7445157
Aivojen opettaminen suosimaan terveellisiä vaihtoehtoja: http://www.iflscience.com/brain/it-may-be-possible-train-your-brain-prefer-healthier-food
Mie yritän taas pitää jonkun täysin "mässyttömän marraskuun". Yritän arkena hillitä sokeri- ja piilorasvamääriä olemalla ostamatta mitään herkkuja (korkeintaan viikonlopuksi yksi karkkipåse), mutta onhan herkkujen välttely länsimaisessa kultturissa melkein mahdotonta. Joka paikassa on karkkia ja pullaa tarjolla, pitää oikeasti systemaattisesti älytä kieltäytyä, jos ei halua viikon lopussa tuumata, että söinpä joka päivä jotain turhaa.
VastaaPoistaEi enää edes tajua, kun kaverin luona kaksi pullaa vilahtaa kitaan. Toisaalta yritän olla välittämättä herkuttelusta, koska yritän edelleen päästä mun kalorinlaskuongelmasta eroon (yli 1500 kcal päivässä = ongelma), kiitos terveydenhoitajan sanat 9. luokalla. Kun mun mitat oli 166 cm/58 kg (BMI 21,05) ja jouduin laihdutusneuvontaan. Kyllähän sitä sitten äkkiä lähdettiin nelosella alkavaa lukemaa tavoittelemaan ja EDELLEEN vuonna 2014, 7 vuotta myöhemmin, iso ongelma jokaisen ekstrakalorin kanssa.
Periaatteessa siis kiinnostaisi kokeilla sokerittomuutta, mutta pelkään vaan että jos mä lähden mitään rajoittavia juttuja kokeilemaan niin lähtee taas käsistä ja kohta mennään taas jotain nelosella alkavaa kohti.
Mässytön marraskuu, hieno konsepti :D Saiskohan jokaiselle kuukaudelle jonku oman kieltolabelin? Sitten jos ruuat loppuu, niin voi siirtyä abstraktioihin, esim hauskaton helmikuu.
PoistaVähentäminen tai semmonen reality check lienee monessakin asiassa paikallaan. Toi kalorimäärä kuulostaa pidemmän päälle aika vähäiseltä, että syystäkin yrität saada pään hyväksymään isompia määriä. Kuitenkin terveen naisen terve hormonitoiminta ei pikkuenergialla pyöri. Mut toi on kyllä totta, että sitä sokeria tuntuu tulevan joka kolkasta, ja sitten vielä ne piilosokerit. Miksi sitä pitää olla joka paikassa, niissäkin minkä ei ole tarkoitus olla makeaa?
Tää mun sokeriton ei kyllä ole missään nimessä vähäkalorinen. Näppisääntö onkin, että jos jotain ottaa pois, niin on syytä sitten jostain muualta lisätä. Mulla se on hyvät rasvat. Joka päivä avokadoja, kookostuotteita, siemeniä, jne. Sitten yritän saada sen "kilpirauhassuosituksen" mukaisen hiilarimäärän eli vähintään 100-150g hiilaria, eli puolikas iso bataatti esim, ja yhtään en tiedä sen kaloreita mutta tuskin se pelkkää ilmaakaan on :D Olis kiva tietää paljonko kaloreita syön päivässä, että varmasti tulee tarpeeksi. En vaan jaksa laskea. Sitten kun laskin esim noi 2 kookoslettua, niin siitäkin tuli jo ihan järkky määrä. Silti en oo lihonu mihinkään, joten väite kookoksen rasvan varastoitumattomuudesta/ei-lihottavuudesta lienee paikkansa pitävää.
Tässäkin "rajoittamisessa" olennaista onkin ehkä mieluummin keksiä niitä juttuja, mitä voi syödä, ja iloita niistä. Hulluksihan tässä tulisi, jos kaiket päivät vaan vatvoisi, että kun sitä ja tuotakaan ei nyt sopisi syödä...
Mutta siis, tosi kurja terkkari ollu sulla. Ihan niinku nuoret naiset ei muutenki kokisi jatkuvasti olevansa vääränlaisia, niin alkaa nyt sitten vielä normaalipainoista syyllistämään sillä asialla.
Hyvännäkösiä eväitä! Jos viitsit ni heitä ohjeita (:
VastaaPoistaKiitos, minäpä heittelen, jahka saan naputettua :)
Poista