Elämä on erilainen vakiotankoilijan silmin. Tässä blogissa käydään oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja takaisin tullaan taas yhtä tarinaa viisaampana, elämän hauskuutta silti menettämättä.

"You will find only what you bring in." -Master Yoda-

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Askeleita pyörivään maailmaan

Tankoharrastusta takana päälle parisen vuotta, oiskohan jo aika siirtyä treenailemaan sitä pyörivää tankoa? Vai oiskohan vielä liian aikasta, jos vetäis pari seuraavaaki vuotta vielä staattisella... :D

kuva


Joissain maissahan tuntuu olevan varsin tavanomaista, että treenaus tapahtuu pääasiallisesti pyörivällä tangolla. Näitä on varsinkin ne maat, joissa tykätään olla nätisti, usein niissä korkkareissa. Pyörivä tanko lisää näyttävyyttä, eikä tarvitse kärsiä siitä nihkeydestä, mikä tulee lentämättömien spinnien läsähtämisestä. Senkus pitää kiinni ja tanko hoitaa sen pyörimisen, asennoissa voi myös viipyä tai on suotavaakin viipyä paljon pidempään. Tai no, kyllä siinä pitää rehkiä sen vauhdin pysyvyyden eteen. Haittana tässä on se, että sitten kun liikaa rakastuu spinnitankoon jo harrastuksen alussa, staattisella tangolla ei saa oikein mitään aikaiseksi, kun taas oikeasti staattisella tekeminenkin näyttää varsin lennokkaalta ja liitävältä, kun sitä osaa käsitellä.

Rolling Stone :P

Turvallisuuden puolesta lienee yleisesti sanottuna parasta aloittaa harrastus staattisella. Turhaan sekoittaa päätä, siis kirjaimellisesti, alkaa pyörryttää. Spinnitanko vaatii myös enemmän voimaa siinä mielessä, että kiinni pitäminen on haastavampaa tangon pyörityksen vetäessä ihmistä irti tangosta. Kaikki on vaikeampaa ja raskaampaa. Pyörimisliike saa myös ikään kuin kadottamaan jälleen kerran näkemyksen siitä, missä on mikäkin raaja ja minne mitäkin pitäisi laittaa. Osalla ihmisistä sisäkorvan tasapainoelin on niin herkkä, että jo pienikin pyöriminen saa voimaan pahoin. Toiseen suuntaankin olen tavannut ihmisiä, joita saisi pyörittää koko päivän ja missään ei tunnu.
kuva

Jyväskylässä ei siellä treenatessani ollut mahdollisuutta saada spinnitanko-opetusta, joten periaatteessa jyppyläläisen treenaajan on mahdollista edetä vuosia joutumatta edes koskemaan spinnitankoon.
                                                   kuva
Oma kosketukseni pyörivään tankoon tapahtui ensimmäisen kerran New Yorkissa Body&Pole-studiolla PowerPole-tunnilla. Tehtiin pyörivää kynttilää, vai mikä tikku se onkaan ja jotain muitaki hullutuksia. En kehdannut sanoa, että joo, tota en oo ikinä pyörivään koskenutkaan. Mutta sinne se neitsyys jäi. Olin muutenkin aika kaukana omalta comfort zonelta noilla Nykin tunneilla, jaksoin hädin tuskin hyppyinvertoida (hyi,olin silloin vielä huonoilla teillä...) muutaman kerran, mutta onneksi rohkeus ja päättäväisyys ja tietynlainen tietämättömyys suojeli noloudelta, en tajunnut olevani aivan väärässä porukassa :D Fiilis oli silloin vielä niin vahvasti siinä oman navan ympärillä, kun osasin riemuita kaikesta pienestäkin vaikka olisi miten rumalta näyttänyt. Ei ollut tätä vuosien mukanaan tuomaa vertailun painetta, kun tieto on lisääntynyt ja maailman tuottama tankomateriaali on kasvanut. Siihen kun pääsisi takaisin, miltä se silloin tuntui...

kuva


Vaan eksyin aiheesta. Kotona kesällä 2012, kun ostin ensimmäisen kotitankoni, pyörin vähän harvakseltaan. Silloin osasin lähinnä pitää siitä kauhuissani kiinni ja häkeltyä vauhdeista. Pian sitä kyllä oppi jotain perusjuttuja hallitsemaan, että ihan pyörivänä skorpparin tai perhosen. Espanjasssa viime kesänä treenattiin pyörivällä jonkun verran. Syksyllä kun kävin jokusen kerran Vertical Clubilla, tuli taas ihan vähän treeniä, siellä kun se fiksusti kuuluu jokatunnin materiaaliin tehdä aina jotain myös spinnillä. Altistuu väkisinkin, mutta sen verta vähän, ettei mene pää sekaisin.

kuva


Kuopion RSP:llä on viisi spinniksi saatavaa tankoa, mutta säännöllisesti siellä ei ole opetusta niille. Osallistuin taannoin niiden ekaan ns koeajoon, joka oli 2h spinni-intensiivi. Mielissään siitä, että tuli uuttakin juttua kokeiltua, mutta toisaalta aivan karmea setti, kun 2h on ymmärrettävästi aivan jäätävän pitkä aika tehdä jotain karusellitreeniä. Tuli aika paha olo.

Tästä on kuitenkin video, joka sisältää myös ulkotankopörhellyksen.

Ja bonuksena, vihdoin ja viimein, PERHOSKÄSSÄRIKAATO! MRRAaauuhh!! En oo sitä vasta ku puoltoista vuotta treenaillu! :D Täytyy tehä joku kombinaatiovideo kaikista näistä tuskaisista yrityksistä kohti tätä hienoa hetkeä, kun vihdoin ja viimein jaksoin ja uskalsin tämän tehdä :D




Mennessäni tuonne spinnitunnille tympi aika pahasti. Paino oli justiinsa noussut, ja tuntui niin hirveän raskaalta. Sitten kun katsoin tuota videota tulin ihan hirveän onnelliseksi. En näyttänyt videolla yhtään siltä, miltä tuntui. Ei ollenkaan punkeroa tai raskasta tai pahanoloista kun mitä pelkäsin. Se antoi toivoa, että ehkä tässä vielä johonkin pystyy, vaikka onkin pistetty lisäpuntit vartaloon. Ehkä tää paino muuttuu hyvänä treenibulkkina lihakseksi, tai jotain. Tosin, siis tuosta hetkestä tää paino on edelleenkin vaan jatkanut nousuaan.

huhti-toukokuun fiilis, vähän laimee :)
Omalla kotitangolla tein tässä joku aika sitten elämäni ekan freestylen kokonaiseen biisiin spinnitangolla. Oli ihan kamalaa :D Pyörrytti aivan hirveesti, ja mun kotitanko on tosi sutjakka spinnaamaan, siis herranjestas ei takkuile yhtään mistään! Oon ihan innossani siitä, mutta eeeeeei hitto mikä yökötys! Varsinkin kun invertoi, pää meni siis aivan sekaisin... Sitä videota en ala julkaiseen :D


Mut sen sijaan tykästyin kyllä itse ajatukseen, ja aion jatkossa treenata enemmän spinniä :)

9 kommenttia:

  1. Sun spinnivideohan näyttää tosi sievältä! Sää vaan liidät. Mää niin haluisin osata pyöriä tolleen rauhallisen tasaisesti, mulle käy aina niin, että vauhtia tulee joko ihan hirmuisesti tai sitten ihan liian vähän ja stoppaan puolen kierroksen jälkeen :D Ja koko ajan on semmoinen olo, että maailmassa on virhe, kun se pyörii. Bonuksena tietty se kurkkuun hiipivä paha olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos! :)

      Rauhallisuus lienee mulle myös selviytymiskeino, ei paree alkaa hötkyillä jos meinaa pysyä kiinni ollenkaan. Vähän niinku jonkun pedon läsnäollessa, pitää liikkua hitaasti, ettei provosoi :D Tuo on kyllä kans yks mikä pitää oppia, että miten pitää liikkua, että tukisi sitä pyörimistä eikä jarruttaisi sitä. Sit taas osa liikkeistä on niin epäkiitollisia siinä mielessä, että kokeileppas esim tuota kerälle menemistä. Ei näytä oikeen yhtään miltään, ei mikään wow-efekti, mutta pää menee ainakin mulla ihan hirveen pyörälle, ja lisäksi tanko pyörii ihan hirveetä keskipakovoimaa työntäen siinä istunta-vaiheessa, mistä siihen kerälle pitäisi alkaa vääntäytyä. Lopputulos on nätti kerä, mutta vähintäänkin banaali verrattuna nähtyyn vaivaan ja koettuun tuskaan... :D

      Hauskasti mutta osuvasti sanottu tuo "maailmassa on virhe", todellakin, joku koodi on mennyt sekaisin :D Lapsena kestin kaikki kieputtelut, mutta näin "vanhetessa" ei siedä enää oikein mitään...

      Poista
  2. Heei, kysyisin Anu sellasta, kun aattelin mm. sun innoittamana hankkia ne kuuluisat BadKittyn shortsit, joista siis tässä postauksessa kerrot: http://monkeytimezh.blogspot.fi/2014/04/pink-puma-workshop-kajaanissa.html. Onko nuo olleet hyvä ostos? :) Ja sit mä mietiskelen kokoluokitusta. Oon ite kokoa 36/38 alakropasta, persuksen ympärysmitta on näin nopeasti mitattuna n. 92cm. Osaatko auttaa että mikä koko mulle passais, sen perusteella mikä koko itelläs on? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein mukavat pöksyt :) "Pahinta" mitä niiden kanssa käy, on korkeintaa se, että joskus kovassa menossa ne ristit valuu alemmas, mut sillon ne housut näyttää vaan ihan tavallisilta pöksyiltä. Sulla on varmaan aika samankokoinen peba ku mulla, mun pöksyt taitaa olla M, mutta ne voi kyllä olla myös L... Perussavolainen vastaus siis... Johtuu siitä, että oon lomilla nyt, ja pöksyt on kotona, niin en pääse tarkistamaan :D Muistan kokeilleeni pariakin kokoa, mutta mihinkä mä nyt päädyin... Täältähän nää on: http://www.latinapoleshop.fi/tuote/criss-cross-brasil-shortsit/ mutta näyttäs tällä hetkellä olevan varastossa vaan S-kokoa. Minä yritän muistaa ku kotiin menen, tarkistaa, että minkä kokoiset mun housut oli!

      Poista
    2. Mutta näin yleisesti todettakoon, että olen päätynyt ostamaan nykyään L-koon pöksyjä. On se vaan tyydyttävämpää, ku ei housut purista hirveitä tursakkeita esille. Videon Better Bodiesitkin (aivan hillittömän hyvät tankopökät!) on kokoa L, ja mulla on samanlaiset limet kokoa M, jotka toki hivelee sitten egoa (jee mahun M-kokoon!), mutta ne puristaa epäedukkaasti jenkat ja reidet, joten kuvia kun katson jälkeenpäin, en tykkää yhtään. L-koossa kaiken "ylimääräisen" saa rennosti piilotettua, tuntuu ja näyttää hyvältä :)

      Poista
  3. Joo toi sun spinnaaminen näyttää kyllä niin hallitulta, meikän videot spinni-intensiivistä on sillee että tanko pyörii 100km/h ja meikä yrittäää uhmata fysiikan lakeja parhaansa mukaan..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä menit kyllä aivan jumalatonta vauhtia :D Menis varmaan kuka tahansa, jos ei tuntuis päässä pahalta... Mut siinä saa kyllä sitten samassa suhteessa pungertaa, ku kova vauhti vastustaa. Mäkään meinannu omassa vauhdissani jaksaa millään tuosta istunnasta drama queen-kerään, ja sulla oli vielä tiukemmat vauhdit!

      Poista
  4. Hienosti tuo spinnaus tuolla videolla menee.

    Itsellä tulee treenattua pyörivällä tangolla välillä kotona ja joskus tulee käytyä minun spinnitunneilla. Mutta tuntuu että pyörivällä tangolla kikkailu menee vain jossain vaiheessa ihan vaan pelleilyksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Pelleily on hyvä asia, kyllä sekin kehittää! Saa olla hauskaa! Huomaan itsekin, että pidemmän päälle oikeestaan tekeekin mieli vaan roikuskella, eikä veren maru suussa vääntäytyä johonkin ihme kieppuralle. Rentous houkuttelee. Sitten varsinkin, jos tekee jonkin freestylepätkän, ku ei kunto ja pää kestä tehä kokonaista biisiä tosissaankaan :D

      Poista