Elämä on erilainen vakiotankoilijan silmin. Tässä blogissa käydään oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja takaisin tullaan taas yhtä tarinaa viisaampana, elämän hauskuutta silti menettämättä.
"You will find only what you bring in." -Master Yoda-
Tankoillessa tietyt lauseet muodostuvat omiksi alagenrensä lentäviksi lauseiksi, osa taas on hauskoja jos kuvitellaan ne irti kontekstistaan.
Aihetta värittämään tähän alkuun pieni video, joka ilmeistyi pari vuotta sitten. Tästä jokainen tankoilija löytää kosketuspintaa. Videolla esiintyvät tankosuperstarat Steven Retchless ja Jenyne Butterfly.
Mutta osataan me Kuopiossakin! Alle on listattu tunneilla ja muissa ympäristöissä kuultua materiaalia. Jokunen on kyllä kuultu myös Jyväskylässä. Tai sanottu, koska osa näistä on omasta suusta.
Savostahan tässä on kyse, mutta sanotaan se nyt kuitenkin. Tällä postauksella on huumorivaroitus!!
Kaikki on suoria tai muisteltuja lainauksia, vaikka vain osassa on heittomerkit selventämässä lauserakennetta. Sulkeissa olevat on avaavia selityksiä.
Ja just äsken laskin, että näitä on tasan 60! Wuuh!
SHIT SAVOLAISET TANKOILIJAT SAY:
MOTORISET HAASTEET
Mä en löydä mun toista kättä!
Kumpi on mun vasen jalka?
Missä on se oikea, mistä sä puhut?
Häh, eiks se nilkka muka oo suorassa nyt?
Otsassa on mulla tärkeä pitokohta!
Emmä pysy jos mä suoristan mun varpaan!
Siis nyt kyllä kirjaimellisesti repes perse... (nahka lähti pakaran alta)
Tuo kirskunta... Se on vaan mun iho, nou hätä.
Oon monesti tarrannu ja lintannu tissin tangon ja käden väliin. En voi suositella.
Tissien väli on hyvä ilmansuunta. Se kohti tankoa niin hyvin menee.
Käsiänsä, jalkojaan ja joskus tankoakaan ei löydä. Mutta tissit, ne löytää aina!
Siis mun varvas... Sillähä on tossa ihan oma elämä ja persoona!
Sulla meni MITÄ!? MINNE?!?
Mä en jaksa ku mun perse on niin iso! Ja tiellä!
Hyvähän se tuota pikkupyllyä on nostella mutta hilaappa tämä ghetto booty tuonne ylös...!
Mulla ei selvästi oo tarpeeks iso perse tähän - ei vaan oo tarpeeks kosketuspintaa!
Miten sä pääsit sun olkapään läpi?
En ois halunnukkaan päästä tohon... (happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista... ;))
Hei kattokaa! Se ei saa sivuspagaattia! Se on sittenki ihminen!
"Mä katon tuosta varjosta missä mun jalat menee, ku täällä ei oo peilejä!" (ulkona tankoilemassa. Tää on jo aika uskomaton kyllä, huh huh! :D)
Ei tankoa sinne persväliin,vaan haaroväliin!
"Sattu... Sinne..."- "No elä niin syvälle päästä sitä! Paksu tanko, ymmärrän houkutuksen, mutta ei. Ei. Ei ei..."
Savossa on tankotunneilla astetta letkeämpi tunnelma. Tässä kuvassa esitellään tätä tankotanssia,
joka lajina tunnetaan haastavana ja äärimmäistä kehonhallintaa ja voimaa vaativana.
YLEINEN BOOGIE
Ota kuva, ota kuva, äkkiä äkkiä!!
Jos mä vaan hengaisin tässä, lopun ikäni, ku en uskalla enää tulla alas enkä ylöskään jaksa.
Mää niiiiiin luulin et nyt mää kuolen!
Juustohöylä has claimed yet another victim! (muovimaton väliin meillä raapaisee jokainen jossain välissä varpaansa)
Olishan se harmi jos pitäis aina arvailla millaiset alkkarit kelläkin on, mutta onneks ne sieltä aina vilahtelee ni ei tartte.
Sillo ku sä invertoit ylösalaisin, sun perse näyttää ihan sydämeltä.
Älä aja perään! (paritankoiluspinni)
Olishan se ihan kiva jos se toinenki vähän jotain juttelis, jos kuitenki samaa tankoa vasten siinä hinkataan.
Mä rakastan tätä sexy packia mikä tulee tätä tankoa vasten... (vatsamakkara puristuu ja hyökkää esiin joissain kylkipidoissa)
Vois joskus kuvata semmosen tosi jännittävän videon. Sen otsikko ois: "Tuhat ja yksi tapaa pyyhkiä tanko!" (yksi jos toinenkin treenivideo alkaa tangon pyyhinnällä)
Joskus mulle jää vähän epäselväksi kumpaa mä teen enemmän: tankoilen vai etsin mun tankopyyhettä, grippejä ja pyyhin tankoa...
Korkeenpaikankammonen tankotanssija. Kuulostaako se toimivalta?
Mä uskon et ton piti olla hieno, ja varmasti hyvä ajatus! Mut siis... Mikä sen piti olla?
"Ootko aatellu, että tää meiän hikinen treeni näissä shortseissa vois silti jonku mielestä olla seksikästä? Voitas videoida ja myydä!" johon vastaus: "No ei kai! Eikait tätä nyt kukaan kattos, saatikka maksais!"
Mä oon ainut täällä joka ei käytä mitään aineita! (luomutankoilija, ilman grippiapuja)
VS: "Mut mä oonki sekakäyttäjä, vedän sekä nestemäisiä että jauheita!"
PEDAGOGISET HELMET
"Joka miehen unelma: seistä hemasevan ja hikisen eli täten kuuman naislauman edessä ja sanoa: "Ja nyt otetaan housut pois!" Ja kaikki naiset riisuuntuu kyselemättä." (miesohjaajan tunti, sanoja ei kuitenkaan se mies)
"Ohjaajana parasta on se, että nyt kukaan ei enää vastustele sitä kun mä tuun iholle, ja sitä jopa pyydetään!"
Kuten näin: "Tuuhha koskettelee mua!" Tai: "Pidä mua perseestä kii!"
Jos yllät kourimaan itseäsi tissistä niin olet liian lähellä tankoa.
"Ota ensin ne housut pois jalasta, ja ala sen jälkeen vasta puhumaan." Ja samasta aiheesta: "Voitko joko pitää ne housut jalassa, tai ottaa ne pois, mä en pysty keskittyy jos sä unohdat ne puoliväliin jalkoja..." (Tämä olen minä, tunnustan. Oppilas mulle, koska jään joskus selittämään juttua ja unohdan että olin riisumassa housuja...)
Muuten hyvä mut liian paljon vaatetta/liian vähän paljasta pintaa.(koodini sille, että kylki käyttöön!)
"Älä kato! Mä en pysty jos sä katot!" VS "HEIIIII!! Hei!! Kato kato kato kato, se pysyy!!!!"
"Muuten hyvä, mutta nilkat!" Johon vastaus: "Haista vittu!"(Thanks, Annika, lämmöllä muistelen :D)
"Vähän niinku tuoppi perseeseen." Tai toinen: "Nyrkki ihan kunnolla perseeseen, peukalo ylöspäin!"(eräs ohjaaja kun opetti ranneistuntaa)
Ranneistunta. Sormi osoittaa, minne se tuoppi menee.
KAKSIMIELISILLÄ ON AINA HAUSKEMPAA
Kaikki tytöt näyttäs tykkäävän paksummista. (valinta ohuen ja paksumman tangon välillä, kun yhtään luokan paksua ei ole enää vapaana)
Kokkelit naamaan ja menoks! (palamagnesiumia grippiapuna)
Ja sitten käsi haarovälistä sinne reikään... Hyvä, just noin!
Ja sitten levität haaroja, mä tiiän että tää on sulle tuttu!
(kaverin alkkarit vilahtaa koko luokan nähden ja sitä muut kommentoi): "No nyt on taas seksiannostus täynnä, kiitos tästä! Mun mies onki matkoilla, tän turvin pärjää taas eteenpäin!" Toinen kaveri: "Mun mies ei oo matkoillakaan, mut on vähä kuiva kausi, joten kiitos tästä!"
Liittyen edelliseen, mutta eri tunnilta. Pyllisteltiin. Ja taas jossain vilahti: "No NYT tuli kyllä jo YLIannostus, huh huh!!"
Tehtiin läpällä nätin spinnin perään irvokkaita pornoposeerauksia: "Nää on näitä klassikoita!" "No sulla on kyllä outo käsitys klassisesta..."
"Kävin näissä minishortseissa eilen kuntosalin puolella vessassa ja matkalla näin tuttavamiehen. Illalla se pyys mua facekaveriks. Sattumaako? I think not!"
AND THE WINNER IS...!!!
No nyt unohtu kumi... No eikai sitä ekalla kerralla voi kaikkea osata tai muistaa, ens kerralla sitten. Paitsi, että eipä se näköjään mahu sisään jos on kumi päällä. Kai se on oltava ilman sitten.(ulkotankoa kasatessa, lattialevyjen asettelusta ja niiden suojakumeista puhe)
Tää viimenen on jo aika outo... Mutta kaikkihan te sen katotte kuitenki, ku siinä on heti näkyvillä tissiä koko ruudun täydeltä! :D Voin kyllä kertoa, että nää ei taida olla niitä suomalaisen tankotytön top10 ongelmia mitä tässä esitellään :D (ps. katsoin tän nyt loppuun asti ja aloin ihan lämmetä, täähän onki ihan hauska tyttö :D)
Tällaista tällä kertaa :) Oliko kivaa, naurattiko? :D Haluuks tän perusteella tulla enemmän vai vähemmän tankoilee Kuopioon? :D
Rullailin päämäärättömästi pitkin Internetzin ihmeellistä maailmaa ja törmäsin suosittuun blogiin nimeltä Monna treenaa. Oon siihen törmännyt ennenkin, kun lueskelen noita FitFashionin blogeja. Tai lähinnä sieltä luen kollegakaveri Lindan BodyGossip-blogia (linkki Lindan tankotekstiin muutaman vuoden takaa, mutta harrastamaan se ei oo alkanu), kun olen vähän irtaantunut nykysellään tuosta salitreenistä mut tunnen inspiksen taas kohoavan. Mutta tuosta Monnasta siis. Silläkin on nyt orastava tankoharrastus käynnissä, muutamilla tunneilla on näköjään käyty ja kamera on laulanut ahkerasti, ilmeisesti GoPro nököttää vieressä ja kuvaa satunnaisotoksia tunnilta.
Jo aiemmin yks toinen suosittu blogaaja Liian isot lihakset (hei vaan! :P) alkoi tuossa viime kevään/kesän korvilla tankoilla ja hänen bloginsa on alkanutkin olemaan aika tankopainotteinen treeniblogi ja hurjaa vauhtia on edetty ja kohtahan tuo minutki jo ohittaa :D Sinne kannattaa eksyä, on tosi hauskalla tavalla kirjoitettua :) Monnan alettua apajille myös, heräsi ajatus siitä, että alkaako tää laji olla siinä pisteessä, että kohta ei ollakaan enää joku pikku marginaalijuttu, vaan melkeinpä jokalyylin peruskamaa. Ja HYVÄLLÄ tavalla nimenomaan!
Sporttimimmit alkaa valua tangon(hehe :D) puolelle. Enkä voi niitä siitä "syyttää". Jos miettii semmoista naista, joka on ensin hankkinut itsensä timmiin kuosiin salilla, ja se painojen nostelu on jo elämäntapa mutta toisaalta myös "niin nähty", että seuraavaksi edessä on sitten monsteripainojen nostelu tai sitten vaan ylläpito. Jos niissä on yhtään "minua", niin päähän pälkähtää se ajatus, että "hei mitä tällä kaikella voiskaan tehdä? Siis muuta kuin posettaa ja nauttia". Jos ei fitnesskisat oo mielessä. Mulle henk.koht. tanko oli syypää mun hymyyn eli siis se pihvi siinä miks niitä lihaksia ylipäänsä ois hyvä olla muuten ku esteettisistä syistä. Näissä naisissa on vaan se ero muhun, että ne on jo keränny sen pihvinsä, ja nyt ne voi keskittyä sen hermottamiseen tankoa varten ja OHOH AYSHA!!! :D Tietysti osa lihasmimmeistä lähtee kisaamaan fitnessiin, osa kääntyy CrossFitiin tms.
Sporttimimmin suurin haaste lienee opetella se sulavuus ja flow ja tanssillisuus. Venyvyys voi jo löytyäkin, osalta ainakin. Lihaksia ei ole vain käytetty ihan näin kokonaisvaltaisesti vaikka salilla onkin tehty moninivelliikkeitä. Lopputulos voi kuitenkin olla ihan hirveän makea voimapesä, toisin sanoen suomalaisia Zoraya Juddeja.
Hurjaa menoa kyllä semmosilla, joiden harrastuspohja on antanut isot lihakset, mutta niiden kokonaishallinta on vielä vähän hakuksissa. Jaksetaan käytännössä enemmän kuin mihin kuitenkaan keho on valmis. Monnan tekstissä luki kyllä ihan kivasti silleen, että hän aikoo käydä alkeistunnilla niin kauan, että kunnolla osaa ne, ja sit vasta taas seuraavaa vaikeutta. Ei nyt tartte himmailla liian varovaisestikaan, mutta Monna jos ikinä tähän tekstiin törmäät, niin pisteet terveestä asenteesta! :)
Otan esimerkkinä oman lapsuudenystäväni Jennin, joka on ihan peto kyllä tangolla, semmonen "complete package". Aloitti tuossa puoltoista vuotta sitten ja lihasta ja venyvyyttä on salin ja tanssiharrastusten puolesta ollut jo aina, puuttui vaan tieto ja tekniikka ja lihasten hermottuminen lajityypillisesti optimaalisesti. Se kun aloitti, itsensä lisäksi myös opettajat meni vähän vauhti-vaihteelle, ja Jenni onkin myöhemmin kommentoinut, että hänen aloituksensa oli ihan liian vauhdikas, liian vaikeita juttuja liian pian vaikka hän ne oppikin. Turhilta säryiltä ja kivuilta yms ois säästynyt, jos ois malttanut antaa kropalle aikaa tottua uusiin rasituksiin.
Tässä kuvassa on Jenni Kuusamossa. Ihan hyvä että vaihtoi tankoon, näyttää paljo
turvallisemmalta kuitenki. :D
Pakko hehkuttaa tästä nyt kuitenki itekki, kerta aiheeseen lähdin. Jennin kanssa ollaan lapsuusajan naapureita ja käyty kaikki koulut kimpassa. Meiän "liikunnallinen" suhde oli tuolloin jo semmoinen, että minä selostin sille mitä villeimpiä juttuja mitä lähettiin sitten kokeilemaan sen kropalla, koska omastani ei ollu mihinkään. Millo tehtiin back flippejä ja millo mitäki venytyksiä ties milläki mutkalla. Kai se oli paljo letkeempää istua vieressä ja kattoa ku toinen nitkuttaa mun idean parissa. "Kyllä sää sen saat, elä ny luovuta!" ja Jennihän yritti :D
Sama on jatkunu näin aikuisiällä. Tästä esimerkkinä Russian Splitin oppiminen. Jenni tuli mua viihdyttämään kun makasin tyräleikkauksestani toipumassa ja oma sen hetkinen huippusaavutukseni oli päästä omin avuin vessaan. Näytin sille kuvan Russian Splitistä ja ääniohjasin sängyltä käsin. Sehän pirulainen vähän ähkittyään sai aikaiseksi tämän:
Suoraan tangolta vaan, mikäs siinä.
Jonkin aikaa ehti vierähtää välissä, kunnes Jenni kokeili sitten uudestaan. Eli toisen(!!!) treenikerran tuloksena syntyi tämä:
Jenniä kun katsoo, niin joskus sitä miettii, että miksi minä en vaan lähteny sen peesissä sinne hiton lasten voimistelutunnille... Miks piti jäädä kotiin kirjojen ja karttojen ja ties minkä kanssa... Mutta piiruakaan en ole silti kateellinen, ei vaan pysty kun on niin hirveän ylpeä! Mä niin elän Jennin kropan kautta, Jenni kun tekee niin tuntuu niinku itsekin olisin jotain saavuttanut vaikka enhän mä mitään oo :D
Jennin tapauksessa en ole kuitenkaan koskaan ollut huolissani, vaikka olenkin sanonut silloin aikoinaan, että muistahan levätäkin. Sen kun tunnen jo niin hyvin, tiedän mihin se kykenee ja tiedän sen itse tietävän myös ja Jennillä on hyvä vainu ymmärtää mitä eri liikkeet keholta vaatii huolimatta siitä, että se juuri häneltä olisi sujunut helposti. Monelta nopeasti oppineelta puuttuu se käry, että kyseessä on oikeasti haastava laji tai haastava liike, jos itse sen nopeasti oppi. Sen sijaan tiedän ihmisiä, joilla ei välttämättä samalla tavalla pysy ajatus mukana tekemisessä ja tankoon kiivetään luottaen sekä omaan kehoon että pöljän tuuriin, ja hurjaltahan se vierestä katsoessa näyttää. Tämä tekstinpätkä on lisätty jälkikäteen, kiitos kommentoija makallakselle, sain jatkettua vähän ajatustani :) Maltti on valttia ja minnekään ei ole kiire, mutta käyttäkää tietysti oman kropan suomia vahvuuksia, tämän ei ole tarkoitus olla mikään saarnateksti :D
Summa summarum, kiva että meiän lajilla on positiivisen ja haastavan lajin maine ja se houkuttelee monenkirjavaa sakkia, myös sitä peruskuntosalilla viihtynyttä, joka on alkanut kaivata jotain funktionaalisempaa treeniä salin kylkeen :) Että tervetuloa yhteisöön, muskelimimmit :)
Muistakaa harkita vakavasti oman ketjun perustamista Suomen tankofoorumille osioon Kuvia ja Videoita. Ainakin itse haluaisin seurata sitäkin kautta tiivistetysti teiän kehitystä :)
Seuraavat 2 blogilinkkiä on sitten pidempään harrastaneita, joilla tanko on vähän enemmän yksi lajeista muiden joukossa. Ei siis osu ihan tähän ajatukseen salilta tangolle, mutta siihen kylläkin, että kummankin blogit on varsin suosittuja.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Toisinkin päin voi toimia, ja tätä optiota paukutan omallekin lähipiirille joskin sillä erotuksella, että tankoahan ei sitten jätetä! Lihakset kyllä tykkää, kun niitä käy ihan erikseen asiaan panostaen hellimässä salilla. Elikkäs, tässä on blogi, jonka kirjoittaja harrasti/harrastaa tankoa, ja sittemmin intoutui käymään salilla ja on nyt FitFarmin valmennuksessa. Tytölle on tullut aika herkullinen booty :P Jää nimittäin tankoillessa tuo takalisto vähän vähemmälle, hence ois hyvä käydä vähän kyykkäämässä. Silläkin uhalla, että sen jälkeen on muutama kilo enemmän nostettavaa sinne tankoonkin :D
Mutta pitemmittä puheitta, suoraan pyllypostaukseen: Voimariini
Tankojuttuja Voimariinistä ei kuitenkaan löydy, hän on ihan siirtynyt kunnolla fitness-puolelle.
Vuosi sitten tulin minä. Ja nyt, vihdoin, alkaa vissiin mun Jyväskylän elämäni valua Kuopioon. Oli jo aikakin seurata perässä! Mites päin se sanonta nyt menikään, että jos Mooses ei tule vuoren luokse niin vuori tulee Mooseksen luokse, vai oisko ollu toisin päin :D
Tanssihirmut SalsaStudion avajaisissa!
Toisin sanoen: Jyväskylän Ready.Set.Pole! avaa Kuopiossa ja samoin SalsaStudio.
SalsaStudion avajaisissa kävin tänään Elinan kanssa, tanssittiin 2,5h sisältäen Reggaetonia, Dancehallia, Ladies stylea, Afroa ja Rumbaa. Kaksi jälkimmäistä oli mulle aika hämäriä, ei riitä koordinaatio. Toisaalta ihanan rauhallisia, näin alkeina ainaki. SalsaStudion tilat Kuopiossa on pienet mutta ihan syötävän söpöt! Ihanat lattiat ja pinkit seinät ja tykkään tosi paljon kun se ei oo ekassa kerroksessa, ja salia reunustaa ikkunat, joita ei oo peitetty tarroilla. Päivänvalon näkeminen piristää ihan hirveesti :)
Hitto että hikoilutti!
Jyväskylän SalsaStudiolla alunperin aloitin tankoilun käymällä vähän päälle kymmenisen kertaa syksyllä 2011. Syksyn 2012 olin SalsaStudiolla sihteerinä ja sain rajattomasti tanssia siellä ja tulikin tutustuttua moniin semmoisiin tansseihin, joista en muutoin tietäisi yhtään mikään. Niinku Bachata, Comtemporanio tai Dancehall (joka on ihan huippua ja sittemmin levinnyt myös laajempaan tietoisuuteen!). Balettia tuli kans tehtyä, samoin vähä hiphopia. Mistäänhän minussa ei edelleenkään näe, että ikinä olisin tanssinutkaan. Puolen vuoden aktiivitanssit ei riitä täyttämään mun valtavaa mustaa aukkoa rytmitajussa tai kehonhallinnassa.
SalsaStudion entisenä tyytyväisenä sihteerinä pukeuduin uusiin avajaisiin kiireestä kantapäähän firman vaatteisiin.
Paidan ostin tänään, oon aina tahtonu tuommosen söpön löysän ja heiluvan topin.
SalsaStudion tankoilun ja RSP:n väliin mahtuu kevät 2012, jolloin olin vaihdossa. Teksasiin nää ei ehtineet tuossa ajassa laajentaa, mut ehkä jos oisin sielläkin pidempään ollut :D Tänä keväänä tosin Kuopio pääsee nauttimaan näistä molemmista. RSP:llä olin ihan vaan tavan tankoilija since kesä 2012 ja pidän sitä vähän kuin kotinani mitä nyt tankoiluun tulee.
SalsaStudion Kuopion sivuille tästä. Ensi viikolla kaikki tunnit on 5e/kpl. Sihteeriksi pääsyä kannattaa vielä kysellä myöskin, voin suositella, koska paikkana se on tosi kiva ja tanssimaan pääsee paaaaljon :)
Itse lähden vielä ensi viikolla testaamaan Kuopion Tanssikoulun Nyky/Jazz-tunnin, koska haluan tanssilajin joka kehittäisi mun tankoilmaisua. SalsaStudion tanssit on näin alkuunsa niin lattaripainotteisia, että mä pidättäydyn siitä tarjonnasta vielä. Oikeesti oisin tahtonu Kuopion Sirkukselle Käsilläseisonta-tunneille, mut ne oli täynnä ja ne oli sitä jo syksyllä :(
RSP:n avajaiset on 1.2, eli eipä sinnekään enää kauaa ole. Jännää :) Ja jännä nähdä miten Kuopion tankoilu reagoi siihen. Tilat on tosi makeet, ja oon ollut niitä itsekin jo remppaamassa, maalailemassa lähinnä. Sit pääsee reenaamaan laadulla :)
Minä jakaveri
Korkeutta piisaa!
RSP:n tulossa ei ole minullakaan puhtaat jauhot pussissa. Tarina menee näin:
Muutaman kanssa meiän tankopoppoossa ollaan jo pidempään haaveiltu omasta studiosta, jossa saatais meidän harrastustilat ja olot semmoiseen kuosiin kuin niiden pitäisi ollakin, jotta laji ja harrastajat voisi hyvin ja voitaisiin keskittyä tankoiluun ja kehittymiseen. Meillä ei oo vaan ollu tarpeeks rahkeita, kun suurin osa on niin sitoutunut muille urapoluille, että yrittäjyys ois ollu iso harppaus. Jyväskylässä käydessäni olen sen sijaan vauhkonnut ja puhunut meidän tilanteesta jo vuoden päivät kaikille, jotka on yhtään inahtaneet olevansa kiinnostuneita kuulemaan. RSP:n omistajan kanssa tästä tuli sitten puhetta myös, ja ideat vaihtuivat päästä päähän. Siinä kohtaa olin Amorina ja ammuin nuoleni RSP:n Saaran ja meiän Kuopion Oonan välille, joka on liikunta-alan ihminen ja etsi töitä ja oli miettinyt jo studion perustamista niinkin pitkälle, että tiloja oli katseltu. Raahasin Oonan Jyväskylään "kosioretkelle", käytiin tankoilemassa RSP:llä ja istuttiin Saaran kanssa samaan pöytään, ja heillähän sitten leimahti. Sen jälkeen minä vähän niin kuin astuin takaisin taka-alalle olemaan psykologi/tanko-inthusiast ja hengessä ja hiessä mukana, ja siitä eteenpäin bisnekset jäi näille kahdelle.
Vähän sitä on jännityksellä saanutkin seurata, että mitä tästä tulee ja mitä ne saa aikaan. Mut nyt kun konkreettisesti tilat on tuloillaan ja ohjaajiakin paraikaa varmaan valkkaillaan eli pyörät on pyörimässä, niin oikein ylpeä saa olla näistä bisnesmimmeistä :) RSP:n rempassa ainakin tulee semmoinen selväksi, että sitä tilaa on rakkaudella tehty, siihen malliin yksityiskohtia hinkkaillen on sitä maaliakin seinille laitettu, että hutiloinnista ei voi ketään syyttää :D
Meiän Oona :)
Tässähän saa melkein kateellisena katsella vierestä kun toiset värkkää tankoa työkseen :D Se, että on oikea validi ammatti, jota ei halua hylätä eikä supistaa, meinaa että harrastuksesta ei enää oikein voi tulla ammatti vaikka ois mikä, tai siis omassa tapauksessani kun fyysinen lahjakkuus ei riitä niin edes tosissaan harkita olevansa semmoinen täyspäiväinen puuhapetekään. Kaikkihan siitä haaveilee, että työ ois semmosta inspiroivaa ja intohimoista harrastamista. Tosin sen satun tietämään, että harrastuksen tullessa työksi, tietty rentous tekemisestä uhkaa kadota, jos huonosti käy. Oma työni on mulle onneksi kuitenkin myös se intohimo, että en mä tässä lyhempää kortta oo vetäny :P
Tässä näemme vasemmalla omistaja-Saaran. Ja vieressä yhden ohjaajista.
Tämän jälkeen tunnistatte varmasti, jos torilla tulee vastaan! ;)
Odotan sitä, että pääsen itse ohjattavaksi ja viihtyisään miljööseen. Spinnitankoja tulee myös, ja sekä ohuempia että paksumpia tankoja. RSP järkkäilee Jyväskylässä kaikenlaisia spesiaalituntejakin, joten niitäkin odottelen innolla Kuopioon. Aaaah!
Kyllähän tässä harrastamisen hinta nousee huomattavasti, koska jo pelkkä RSP maksaa enemmän kuin Hytke, mutta tähän kylkeen pitää ottaa sitten vielä jokin kuntokeskus, jotta voi tehdä myös muuta treeniä kuin tankoa. Ollaan tällä hetkellä neuvotteluprosessissa kimpassa vaihtaa KunnonSalille(miten lie onkaan kirjoitusasu). Pääsisin töiden puolesta ilmaiseksi johonkin mihin lie salille, ja tiedän kyllä eniten viihtyväni jossain pienessä tilassa, mutta mä kaipaan myös ihmisiä ja eritoten sitä, että saa treenikavereita. Ihmisten ilmoille :) Oon myös hengannu nyt tän vuoden niin paljon naisten ympäröimänä, että ei mua haittais yhtään jos välillä näkis miehiäkin jossain :D
Harrastusmuutosten kevät, mutta toivottavasti vain parempaan suuntaan :) Mun ainoa huolenaiheeni tän yhteisöllisyyden puolesta toivottavasti otetaan jotenkin huomioon RSP:llä yhtenä Kuopion erityispiirteistä, ja toisaalta luotan ihmisten voimaan, että vaikka ohjaaja ei meitä tuntiskaan niin me itse luodaan se ilmapiiri myös sinne uuteen paikkaan. Miksei bisnes ja lämpö vois kohdata, kun kyse on kuitenkin tankoilusta? Ja vähäpukeisista SAVOLAISISTA naisista, eipä unohdeta sitä :D
Pidin lauantaina synttärikemut. En yleensä tosiaan synttäreitäni juhli erikseen, kun oikea päivä olisi Uusi Vuosi, ja se tuo omat haasteensa. Nyt sitten kokeilin siirtää juhlimista loppiaisviikonloppuun, silläkin uhalla että porukalla on jotain fantasioita tipattomasta ja herkuttomasta. Tosin todettakoon heti, että napit alko kiristää kyllä itse kullakin, ja tytöille maistu tarjottavat ihan niinku eivät pitkään aikaan ois nameja saaneetkaan. Jouluna on treenattu tätä varten, selvästi :)
Kuvassa vain osa elämäni uusista tuttavuuksista. Ketään heistä en tuntenut vuosi sitten.
Kemut oli tosi onnistuneet, mut se ei ollu se pointti mistä tulin nyt kirjoittamaan.
Mun asumista Kuopiossa on nyt tullut vuosi täyteen. Olin tosi innoissani tänne muuttaessani ja en malttanut odottaa, että pääsen tutustumaan ihmisiin. Olin harjoittelussa ja sain ammatillista iloa sitä kautta, mutta sosiaalinen elämä piti rakentaa ihan tyhjästä, koska en tänne tullessani tuntenut juuri ketään. Alkukevään istuksinkin lähinnä itsekseni vapaa-aikani, samoin viikonloppuni joita en viettänyt poissa Kuopiosta. Koin pientä lauantai-ahdinkoa aina silloin tällöin, kun oma sieluni kaipasi vipinää ja kontakteja, mutta en tuntenut tarpeeksi ihmisiä, että olisin saanut järjestettyä meininkiä itselleni. Silloin tällöin toki oli jotain, mut vähän harvakseltaan.
Uuteen kaupunkiin muutto on aika rankka pala, jos ei tunne ketään. Suomalaiset ei ole mitään helppoja tutustuttavia, varsinkaan jos muilla ihmisillä jo arki rullailee omalla painollaan, niin sitä ei edes katsellakaan ympärilleen olettaen, että joku mukava ihminen voisi muodostua sulle potentiaaliseksi kaveriksi. Mä olin ihan hirveän aktiivinen ja reipas, toisaalta sellainen mä nykyään olen muutenkin, mut tiesin sen myös tarpeelliseksi, että pääsee juttusille eikä jää yksinään hiihtämään pitkin nurkkia. Jyväskylässä mulla oli ja on tosi paljon kavereita, joten Kuopio tuntui siinä mielessä vähän tyhjältä, mut tietyllä tapaa "omalta".
Mun paras havaintoni suomalaisten kesyttämiseen on ollut se, että juttelee niille heti alusta lähtien niin kuin oltais tunnettu jo pidemmän aikaa. Sitä on myös huvittava seurata, kun ihmisten naamalta joskus näkee, että ne miettii onko ne unohtaneet milloin ja missä ollaan tavattu, kun olen niin tuttavallinen. Toisiin tämä uppoaa kuin veitsi voihin ja toiset voi kokea sen niin epämukavaksi, että henkilökohtainen mukavuusalue meidän välissä kasvaa entisestään :D Muistan niitä ensimmäisiä kertoja kuin sovelsin tätä, olin justiinsa sinkkuuntunut ja sikäli voimieni tunnossa uuden elämäni kanssa. Aloitin Bujinkanin ja pukkariin tullessa olin jo päättänyt, että tuosta toisesta naisharrastajasta tulee sit kaveri ja sen ilme, kun se lopulta uskalsi kysyä, tunnetaanko me mistään ja mä sanoin, että ei :D Mut homma toimi, sain mitä halusin! :D
Tankotunneilla varsinkaan en välittänyt tuon taivaallista, kiinnostiko vierustovereilla mun jutut pätkän vertaa, pälätin vaan menemään. Tunneilla oli tosi hiljaista, ja se tuntui vielä hiljaisemmalta kun Hytkeen tankosali on aika pieni. Puhetta alkoi tulla enemmän kun porukka alkoi koreotunnilla valmistella esitystä. Moni tosin on kommentoinut, että mun tuloni alkoi tutustuttaa ihmisiä myös toisiinsa, koska puhuin niin paljon ja pyysin ihmisiä yhteisiin juttuihin tai treeneihin. Poimin tuttavuuksia myös eriltään, kuten salilta, ja bileistä ja kutsuin itseni vappua viettämään lääkisläisten überpippaloihin (kuinka moni ainejärjestö omistaa omakotitalon, käsi ylös?!) ja muistakin kemuista ylipäänsä aina silloin tällöin jää tuttavuuksia. Minulta ei vaan ole voinut oikein välttyä, kun nyt ajattelee. Sinnikäs mutchaf*ckah! :D
Sittenhän meillä kävi syksyllä niin, että meidän ohjaaja jäi yllättäen äitiyslomalle jo alkuraskaudesta, eikä hän ole kotoisin Kuopiosta, joten paluusta ei ole eikä ollut tietoa tapahtuukokaan ikinä. Ei ollut oikein mistä ottaa tilalle ketään, mut näistä mun ihqubeibeistä muutamat oli ehdottaneet minua, koska olen kävelevä tietopankki ja sitä tietoa on pursunnut yli äyräiden muillekin asti aina tilaisuuden tullen, koska tykkään auttaa ihmisiä ja innostaa. Omassa tekemisessä on paljonkin puutetta, mutta silmää löytyy kyllä toisille huomauttamiseen :D Mun ohjaamiseen itseensä liittyvät ajatukset on ihan eri tarina, mut tähän sosiaalisuuteen liittyen olen tunneillani kohdannut uudet alemmalta tasolta vaihtajat sekä nykyiset treenaajat aina kavereina tai potentiaalisina kavereina, en asiakkaina. Meiän tankoyhteisö onkin tässä koko ajan kasvamaan päin. En olisi ohjaamaan suostunutkaan, elleivät kyseessä olisi olleet juuri nämä omat kaverit, enkä halunnut jättää niitä pulaan ja täysin ilman tunteja. Nyt ei tunneilla todellakaan ole hiljaista! Sitä naurun ja (huonon) läpän määrää! :D
Nyt tähän väliin pitää huomauttaa, että tämä kuviohan on tässä selitettynä omalta näkökannaltani, ja voi sen vuoksi kuulostaa siltä niin kuin olisin tämän kaiken ihan yksin tehnyt. Ei missään nimessä! Jos nämä kuopiolaiset ei olisi niin vastaanottavaisia, niin olisin vieläkin siinä vaiheessa, että juttelisin yksinäni :D
Isossa osassa lienee myös se, miten paljon me ollaan taisteltu meidän harrastuksen eteen yhdessä. Hytkeellä kun tankoon liittyvää osaamista ei ole, niin paljon on ollut meidän harrastajien itsemme harteilla. Milloin on ohjaajia ja milloin ei, milloin tullaan tunneille ja tuntia ei olekaan, jne. Luulen, että pitäisi olla täällä käynyt tätä rumbaa meidän kanssa läpi, jotta voisi täysin käsittää mistä kaikesta on selvitty ja miten se on yhdistänyt. Hytkeen 24/7 aukioloaika on mielestäni vaikuttanut myös suuresti, koska treenaamaan mennessä voi törmätä kehen tahansa ja omissa treeneissä ei ole ikinä kiire, kun se ei ole vain sitä tuntia tai puoltatoista. Ehtii vaikka vähän lötköillä juttelemassakin. Yhteistreenien järkkääminen on myös helppoa, keneltäkään ei tartte lupaa kysyä, senkun katsotaan monelta sinne pääsee ja ollaan sen verran mitä kellekin käy.
Näissä kuvissa on meneillään mun synttärien ainoa ohjelmanumero, Ihmis-Twister! Ihan hirmuhauska, ois vaan pitäny vielä määrittää, että kädellä kun koskee niin pitää koskea jonnekin muualle kuin toisen käteen, niin ois alkanu löytyä niitä vähän huvittavampia kontaktipintoja :D Tätä pelaillessa kiinnitin huomiota, että vaikka kyseessähän on yksilöpeli niin pelattiin ihan automaattisesti joukkueena. Jos jollekin tuli vähän vaikeampi siirto niin kaverit auttoi ja näistä esimerkiksi näkyy kun kavereita pidetään kiinni, ettei ne putoa kyydistä :)
ps. tuossa oikean yläkulman kuvassa näkyy Annika taustalla. Aloin epäillä, että se luovutti ajoissa, että pääsee kenenkään huomaamatta vähän hakemaan santsia herkkupöydästä ;) Onneksi on kuvia niin jäit kiinni! :D
Mun aiempiin kaveripiireihin verrattuna tämä on vähän erilainen poppoo. Meillä on sekä paljon, että ei yhtään mitään yhteistä. Ikähaitari on 15-36v, ammatteja ja koulutustaustoja on monenlaisia. Olen henk.koht. hyödyntänyt tässä piirissä hierojan, kampaajan ja lääkärin palveluja :D Sähköasentaja vielä tartteis, talonrakentajakin jo löytys, samoin talousosaaminen.
On mulle toki muitakin kavereita tän vuoden aikana tullut, mut tässä nyt keskityin lähinnä tähän meidän tankoyhteisöön.
Yhteisön tulevaisuus kohdannee jälleen uuden haasteen kun Ready.Set.Pole! avaa Kuopiossa ja olin siellä jo remppa-apunakin, on tuttuja se Jyväskylän sakki ja Kuopion vastuuhenkilö on myös oma kaveri. Sen tulemisessa oli omatkin näppini pelissä, mutta ohjaamaan en sinne mene. RSP:n tulo on ehdottomasti hyvä asia, saadaan hienot tilat, spinnitangot ja koulutettua ohjausta. Asioita, joiden puutteesta olen tuskaillut jo vuoden ja kipuillut Hytkeellä. Haasteeksi yhteisölle sanoin sitä siksi, että RSP:llä on tiukemmat aukioloajat ja tuntia ennen ja tunnin jälkeen ei pysty hengailemaan ja vapaatreenimahdollisuudet on pienemmät kuin mitä nyt verrattuna 24/7 Hytkeeseen ja tämmöisiä omia kekkereitä ei voi tosta noin vaan järkkäillä, vaikka onhan RSP:n puolesta sitten vähän hienommat pikkujoulut yms tiedossa. Aika näyttää toki, millaiseksi elämä sitten muodostuu, itse olen siitä kaikin muutoin puolin innoissani, kunhan se ei vähentäisi sitä miten paljon ihmisiä näkee. Jyväskylässä asuessani en nimittäin tutustunut tankotunneilla kehenkään, kun siellä ihmiset vaan kävi treenaamassa. Tankoilijat itsessään toki ovat aina ihania ihmisiä, ja jatkan iloisella linjallani myös RSP:llä Kuopiossa, joten jospa tilanne olisi täällä sitten toinen ja onhan Kuopion harrastajapohjakin pienempi.
Synttärien jälkeinen dagen efter oli Potulle rankka. Bileiden jälkeen sisustus koki mullistuksen,
kun jätin "sohvan" nurkkaan, nyt tangon ympärille jopa mahtuukin.
Oma työsopparini loppuu kesäkuun lopussa ja silloin on taas katkolla mitä keksii. Sinänsä voisin muuttaa, esimerkiksi sinne Ouluun, jossa ei tarvitsisi ihan näin alusta aloittaa kun tuntisin jo lähtökohdissani enemmän ihmisiä. Kesällä kävin Oulussa jo työhaastattelussa, mutta säälittänyt olisi lähteä, kun olin just saanut nämä uudet kaverit ja halusin jäädä nauttimaan työni hedelmistä. Sama se nytkin, koska vaikka uskonkin saavani kavereita minne ikinä menenkin, niin on tämä sen verran rankkaa, ettei sitä ihan joka vuosi tahtoisi tehdä.
Yksityiskohta pippaloista. En tajunnut, et mun kaikki maljakot on Kuusamossa, mut hätäkö tässä ku on noin hieno
maljakko tarjolla Fastin toimesta! :D
Mutta summa summarum, olen varsin ylpeä omasta sosiaalisesta aktiivisuudestani ja oikein tyytyväinen saamiini uusiin kavereihin. Kiitos kun jaksatte kanssani ja juttujani, ootte jokainen ihan hirveän huippuja tyyppejä! <3
Pientä infopätkää siitä, mitä minä tiedän kuntosaliharjoittelusta. Gym of Dummies, niinku mä tykkään viljellä tuota sanontaa sovellettuna millon mihinkin :D
Nämähän ei sitten ole mitään ultimaattisia totuuksia, vaan ihan vaan asioiden tila omassa päässäni tällä hetkellä. Mielelläni kuulen, jos sulla on parempaa tietoa. Elinikäinen oppiminen ja silleen. :)
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Olin tuossa ennen joulua kaverin kanssa salilla. Se ei ollut aiemmin salia oikein harrastanut, joten olin siinä vähän koutsaamassa. Ja samalla huomaamassa, että vuoteen on mahtunut paljon oppimista asiasta. Vaikka koenkin, että tänä syksynä salitekniikkakin on musertunut tai pölyttynyt, kun olen vähentänyt kasvavan tankoilun alta salikuormaa lähes olemattomiin, huomasin oppimiseni lisäksi myös voiman kasvaneen, kun näytin liikkeitä toisille.
Minä ja kuntosali, since 2011
Siinä suu vaahdossa selittäessäni lihaksen kasvusta ja oikeasta tekniikasta ja eksentrisistä toistoista jne tuli sitten mieleeni, että miksenpä kirjoittaisi oppimiani asioita tänne ylös. Koska joskus minäkin aloitin ja olin ihan pihalla. Salilla käynneistä ei saanut mitään irti, enkä tajunnut siitä mitään, en edes sitä, miten jotkut jaksaa sitä ns. aivotonta raudan nostelua. Mutta miten paljon siihenkin kuuluu oikeasti aivotyötä ja uusimmassa tutkimustiedossa mukana pysymistä! Ja miten palkitsevaa se voikaan olla, kun hommaan tulee systemaattinen suunnitelma mitä seurata ja alkaa löytää itsestään lihaksia. Muistan aina, kun kolme vuotta sitten kohtasin ensimmäisen kerran joitain lihaksiani: pohjelihakseni kimmoisana vetäessäni sukkaa jalkaan, hauiksen dataillessani koneella koska toinen käteni sattui hipaisemaan toisen käden habaa, epäkäs a.k.a. Quasimodo-lihas alkoi näkyä valokuvissa (on ulkomuodostaan huolimatta aivan ihana tyyny olkanousuja ajatellen <3) ja farkuista suurin osa ei mennyt enää jalkaan kun jalkoihin tuli lihasta, ja silleen nätisti kaarevuutta lisäten. -> (huom huom huom huom kenestäkään naisesta ei todellakaan tule lihaskönttiä ja rumaa salilla käymisestä, vaan niihin laatikkomaisiin lihaksiin joutuu näkemään niin paljon vaivaa, ettei niitä kukaan vahingossa saa!!) Aloitin aikoinaan kuntosaliharrastukseni seuraamalla sinne kaveriani. Myöhemmin lapsuudenystäväni teki minulle saliohjelman ja vaihdossa ollessani punttailin varsin ahkerasti. Vuosi 2013 onkin kulunut Optimal Performance Muscle Madness valmennuksessa.
Miksi käydä salilla jos harrastaa tankoa? Koska salilla saa keskitetysti kasvatettua voimaa, voimistettua tärkeitä pienempiä tukilihaksia, ja se on ikään kuin pikahissi kasvaneeseen voimantuottoon ja kehon toispuoleisuutta saa nopeasti korjattua. Sali voi jäykistää, mutta se voi myös lisätä liikkuvuutta, jos liikkeet tehdään koko liikeradalle. Venyttely ja kehonhuolto kohdilleen niin ei karkaa ne spagaatit. Tankoilijan punttitreeneistä sit myöhemmin kunhan saan siihen tarkoitetun saliohjelmani :)
Tässäpä sitten 20 pointsia salilla käymisestä ja lopussa aloittelijan ohjelma. Pitkä, mutta toivon mukaan informatiivinen :)
Ai näin sitä pakaralaitetta käytetään!!
SALISUUNNITELMA, The Basics
1. Kuntosalille mennään tekemään jotakin ohjelmaa, joka toimii karttana. Yleensä ohjelma sisältää 1-5 erilaista treeniä, joita tehdään tietyllä rytmillä viikossa. Esimerkiksi treenit 1 ja 2 peräkkäisinä päivinä, joiden jälkeen lepo, sitten treeni 3 ja taas 1, ja taas lepopäivä, sitten 2 ja 3 ja lepo. Syklillä siis, 2 treenipäivää ja lepo.
2. Jokainen ohjelma on siis jaoteltu erilaisiin treeneihin. Yhdellä salikerralla ei treenata koko kroppaa, ellei kyseessä ole yksijakoinen ohjelma eli ohjelma, joka tähtää koko kropan treeniin. Kaksijakoinen ohjelma tarkoittaa, että yhdellä treenikerralla tehdään alakroppa ja toisella yläkroppa. Kolmijakoinen luultavasti jakaa yläkropan vielä kahtia, jolloin eri lihaksia rasitetaan keskitetysti. Neljäkin on vielä ihan tyypillinen jaollisuus, viisi varmaan jo vähän harvinaisempi.
3. Lihas kuitenkin tottuu nopeasti sille tarjottaviin ärsykkeisiin, joten ohjelmia olisi hyvä uusia kuukauden välein kehityksen mahdollistamiseksi. Kun aloittaa harrastuksen, mikä tahansa häseltäminen kehittää, mutta kehityksen jatkamiseksi alun jälkeen on syytä alkaa toimia systemaattisesti.
4. Jokainen treeni sisältää tietyt treeniiikkeet (vaikka 1-3 liikettä), jotka on ryhmitelty pattereihin, tai setteihin, jotka suoritetaan kimpassa. Esimerkiksi ensimmäinen setti voisi olla leuanveto+hauiskääntö. Sarjaksi sanotaan sitä, montako kertaa kukin setti suoritetaan alusta loppuun. Eli ensin leuanveto, sitten hauiskääntö, sitten tauko ja taas leuat, hauiskääntö ja taas tauko ja vielä leuka ja hauis. Toistoiksi sanotaan jokaisen liikkeen toistomääriä, esimerkiksi 8 hauiskääntöä molemmille käsille. Riippuen mihin ohjelma tähtää, pattereja voi olla vaikka vain 2, tai 3.
Jyväskylän ylioppilaskylä Kortepohjan pommisuojasali <3 <3 <3
KUN OLLAAN SALILLA
5.Asiallinen lämmittely. Juoksumatto ei lämmitä olkapäitä,jne. On tärkeää lämmittää nivelet monipuolisesti. Siihen toimii dynaaminen lämmittely. Itse en ole vuoteen lämppäillyt enää millään laitteilla, kehon pyörittely ja jumppakeppi on paljon parempia, itselleni ainakin.
6. Yksittäisessä liikkeessä tärkein tapahtuma on hidas alastulo, eli negatiivinen eli eksentrinen vaihe. Mitä pitempään lihas on rasituksen alaisena, sitä suuremmat on sen aikaansaamat hormonaaliset vasteet ja täten suurempi hyöty lihaskasvun ja voimankasvun kannalta. Eli jos pumppaat hauista, nosta paino ylös, ja laske sitten esimerkiksi kolmeen samalla laskien painon hitaasti alas. Tai jos teet leukoja, laskeudut vaikka viidellä sekunnilla alas. Minun silmään tuntuu siltä, että mitä eristetympää liikettä tehdään, se alastulo voi olla vaikka 2-3 sekuntia, ja moninivelliikkeet esimerkiksi 4-5 sekuntia. Joudut luultavasti tipauttamaan painojasi, koska et tule jaksamaan samoja painoja jos vaihdat treenityylin eksentrisiin. 6.1. Eksentrinen vaihe on tehokas liikkeisiin, jotka ei vielä mene kunnolla ja hyvällä tekniikalla ylös. Esimerkiksi leuanveto. On ihan ok, että pienellä hallitulla ponnistuksella nostaa itsensä ensin leuka yli tangon, ja sitten laskee vaikka siihen viiteen tullessaan alas, ja sitten ponnahtaa taas ylös.
7.Moninivelliikkeet on tehokkaimmat. Ne perusliikkeet. Eli liikkeet, jotka kuormittavat koko kehoa ja ovat raskaimpia tehdä ja niissä tekniikka on ehdottoman tärkeä. Moninivelliikkeitä on mm. leuanveto, mave(maastaveto), penkkipunnerrus ja kyykky. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että näissä tulee iskua myös vatsalihaksiin, ja jos kunnolla teet, et välttämättä tarvitse enää erikseen treenata vatsoja. Se voi olla fiksuakin, koska yliväsyneellä corella ei saa pidettyä tekniikkaa enää turvallisena. Itse olen saanut vatsani ihan törkeeseen jumiin jo pelkillä leuanvedoilla.
Video Optimal Performancelta Maastavedon perusteista.
8. Liikesarjaan liittyy olennaisesti eksentrisen lisäksi tempo. Se sisältää 4 numeroa. Sen, millä vauhdilla nostat painon ylös (positiivinen vaihe), kauanko pidät painoa ylhäällä paikoillaan, kuinka hitaasti lasket sen alas(eksentrinen/negatiivinen vaihe) ja kauanko pidät sitä alhaalla. Se vois olla esim 1050, eli ykkösellä ylös, ja vitosella alas ja lepuutella ei. Itse olin aluksi vähän tympääntynyt, että näitäkö nyt laskemaan, mutta sitten luin artikkelin (jota en nyt muista missä se oli), joka vakuutti. Sen jälkeen aloin esimerkiksi tehdä kyykyt laskien mielessäni yhtä aikaa tempoa ja toistoa. Esimerkiksi yksi-yksi-yksi-yksi (jos tempo on 4), sitten ylös ja seuraavaksi kaksi-kaksi-kaksi-kaksi. Seuraavaksi kolme-kolme-kolme-kolme jne.
9. Jokaisen liikkeen jälkeen on tärkeää pitää tauko eli huomioida palautusajat. Jos jatkan samalla esimerkillä, niin leuanvetojen jälkeen tulee vaikka 30 sekuntia taukoa, sitten tulee hauiskäännöt, jonka jälkeen minuutin tauko, sitten sama homma uusiksi vielä 2 kertaa, jotta tulee se 3 sarjaa. Joskus tauko voi olla vain 10 sekuntia, mutta yleisesti näppisääntönä voisi pitää, että aina olisi vähintään 30 sekkaa. Mulla taukoaikoja mittaa iPod, täppään sen aina laskemaan sen taukoajan, koska omassa päässä, kun ajatuksiinsa unohtuu, se on aina joko liian lyhyt tai ihan liian pitkä. Taukojen mitatkin vaikuttavat hormonaaliseen vasteeseen. Lihaksen on hyvä ehtiä vähän hengähtää ennen kuin sitä pumpataan taas, mutta ei pitäisi karata liian kauas optimirasituksesta.
10.Liikesarjojen pituudella, painoilla ja tempoilla varioidaan sitä, mitä salitreenistä saadaan irti. Pienet toistot ja pitkät tauot(eli suuret painot) nostaa voimaa. Keskimääräiset toistot (esim. 6-12) ja keskimääräiset tauot kasvattaa lihasmassaa(hypertrofinen treeni). Korkeet toistomäärät taas kasvattaa kestävyyttä. Rasva palaa silloin, kun keho on kunnolla rasitettu ja hormonaaliset vasteet on optimissa. Semmoinen pienillä painoilla miljoona toistoa vemppailu ei oikein vaikuta mihinkään, mutta kyllä se sohvan aina voittaa.
Liikesarja tehdään sellaisilla painoilla, joilla jaksaa just ja just tehdä sen suunnitellun toistomäärän. Jos ei jaksa tai tekniikka kärsii, painoa on liikaa ja silloin tulee lopettaa. Painot kannattaa kirjata ylös, jotta ensi kerralla tehdessäsi samaa liikettä ei tarvitse arpoa mitkä on sopivat, ja osaat lisätä niitä myös ja näet kehityksesi. Ja rohkeasti painoja, ei kannata pelätä! :)
11. Liikkeet suoritetaan koko liikeradalta ja mielellään vapailla painoilla. Esimerkiksi kyykky on kimurantti, siinä kun saadaan eri lihakset aktivoitua riippuen siitä mistä kulmasta sitä treenaa ja kuinka alas menee. Yleisesti sanoen kaikki liikkeet pitäisi kuitenkin tehdä aina ihan koko liidelaajuudeltaan, eli ihan pohjasta saakka. Esimerkiksi kyykätessä polville se oikeasti raskain vaihe olisi se, että liike pysäytetään jalkojen ollessa 90 asteen kulmassa, koska polvi joutuu kovasti jarruttamaan ja vaihtamaan suuntaan. Mentyään oman liikkuvuutensa loppuun asti, eli kun takareisi vähän koskettaa pohjetta, sen on turvallisempi vaihtaa suuntaa. Tähän samaan liittyy myös vapaiden painojen käyttö. Laitteet on kivoja ja helppoja, mutta liikeradat on silloin laitteen valitsemat, eikä ne ole optimaaliset juuri sinulle. Joitain laitteita voi säätää, jolloin esim pidempi ja lyhyempikäsiset ihmiset voi tehdä samalla laittteella, mutta sitten esim Smith-kyykkylaite vie kaikkia suoraan alas, mikä voi aiheuttaa juuri sinulle epäterveen kuormituksen alaselkään nostokulman mennessä ikäväksi.
12. Yksittäisen treenikerran kesto olisi hyvä pysyä maks. tunnissa. Tämä oli musta lohdullista, ettei salilla tartte asua. Yli tunnin menevä treeni, siis intensiivinen treeni, ei enää mene perille lihakseen ja hormonaalisestikin alkaa olla lähinnä haitan puolella. Tämän vuoksi on tärkeä arvioida kannattaako esim. yhdistää tankotunti+sali. Jos tankotunti oli löpönpuoleinen, se ehkä käy lämpästä. Jos sielläkin rasittui, älä treenaa samoja lihaksia ainakaan sitten enää salilla. Tangon jälkeen olisi hyvä pitää tauko, jotta lihakset vähän palautuisi ennen salia. Jos haluat panostaa lihaksen kasvatteluun, niin aivan paras olisi ensin käydä salilla, juoda palkkarit ja syödä, eli toisin sanoen pitää taukoa ainakin se puoli tuntia-tunti, ennen tankoilua.
SALIN JÄLKEEN
13. Hienosti vedetty treeni on helppo kusta jälkeenpäin ryssimällä se tärkein: ravinto. Se, mitä suusta alas laitetaan pitkin päivää vaikuttaa suuresti siihen, mitä salitreenistä jää käteen. Ei pelkästään salin jälkeen, vaan myös seuraavana päivänä. Lihas kasvaa levossa, joten seuraavanakin päivänä on saatava tarpeeksi ravinteita. Vienosti plussakaloreiden puolella, niin energiaa riittää, ja salille on tietty mentävä hyvin ravittuna. Salin jälkeen tulisi saada proteiinia ja hiilareita, jotta palautuminen alkaa. Palkkaribanaani on jonkin sortin konsepti, mutta banaani (jos oikein muistan) palauttaa maksan rasituksesta, mutta tärkkelys palauttaa lihaksia. Jotenka perunaa tai bataattia. Syömään vähintään tunnin sisään treenistä. Rasittunut lihas ottaa ravintonsa jostain, ja jos se ei saa siihen vatsasta tarvikkeita, se alkaa "syödä" sitä muista lihassoluista. Ethän halua hikoilla salilla ja tosiasiassa tuhota lihastasi?
14.Sali"mömmöt". Proteiinijuomat on paras tapa saada proteiinia, lihaksen rakennusainetta, nopeasti. Salin jälkeen tulisi syödä proteiinia, mutta esim se kanakin imeytyy hitaasti, sen takia nopeasti imeytyvät juomat on paras. Juomassa voi olla myös nopeata hiilaria, tosin rasvanpolttajat usein jättäytyy pelkälle prodelle. Kreatiini kasvattaa todistetusti lihasmassaa. Jotkut kokee sen turvottavan, mutta suuria määriä se ei silti ole. Kreatiinia voi ottaa säännöllisesti joitain grammoja päivässä, tai sitten tankata ja tauotella. Glutamiini on hyväksi vatsanukalle ja lihakselle. BCAA nopeuttaa palautumista. L-Karnitiini energisoi ja polttaa rasvaa.
15. Toinen tärkeä seikka on lepo. Joka päivä ei tule treenata, ja peräkkäisinä päivinä ei samoja lihaksia. Nukkua tulee runsaasti, ja fiksuina aikoina eli siis yöllä. Ihminen ei ole yöeläin, vaikka osa meistä onkin iltavirkkuja (kuten minä...). Hormonitoiminta ja silleen. Hormonitoiminta pitää huolen siitä, että rasvaa alkaa kertyä hassuihin paikkoihin jos ei nuku riittävästi. Nukkuminen myös vähentää stressiä, ja stressi kasvattaa pötsiä.
16. Kehonhuolto. Vähentää stressiä ja hoitaa lihasta. Venyttely, hieronta ja putkirullailu, sekä vaikka sauna ja lämpöhoito. Sali jäykistää, vaikka osa liikkeistä kuten askelkyykky myös samalla venyyttää. Mutta omalla kohdallani tarkoitus ei ole muuttua pökkelöksi, joten venyttele venyttele!
17.Stressin ehkäisy ja yksilölliset treenimäärät. Salitreeni on iso rasite keholle, ja se saattaa alkaa ottamaan omaa lomaa esimerkiksi sairastelujen kautta. Jotenka tätä rasite-stressiä tulee ehkäistä järkevällä treenimäärällä, ravinnolla, levolla ja stressin purkamisella. Jos elämässä tulee muuta kautta paljon stressiä, harrasta vähemmän kuormittavaa liikuntaa. Tätä on monen vaikea ymmärtää, että keho ei vain yksinkertaisesti voi hyvin ja tarvitsee lepoa, vaikka pää kuinka tuntuisi vaativan lisää treeniä.
18.Ravintolisät. Vitamiinit, hivenaineet jne. Peruarsenaaliin olisi hyvä kuulua voimakas monivitamiini, magnesium(treenin jälkeen ja illalla, koska on rauhoittava. Mitä tahansa mutta ei oksidi-muotoista, koska oksidi ei imeydy ja on vain ummetuslääke), sinkki(on vajetta useimmilla ihmisillä, nostaa testosteronin määrää kehossa -> lihaskasvu). Omega3(laskee stressiä mm.). Maitohappobakteerit(vähintään 10miljardia bakteeria per pilleri). D-vitamiini, mielellään nestemäisenä(imeytyy paremmin) ja esim 50mg päivässä, ainakin. Jos tahtoo lähteä tästä vielä pidemmälle, ota Ashtaxantiini joka tehostaa Omega3:n imeytymistä, viherjauheet jotka lisää ravitsemusta ja laskee stressiä, MSM+C-vitamiini nivelien hyvinvoinnille(monen mielestä tämän tulisi kuulua jokaisen elämään, C on pakollinen sen imeytymiselle).
19.Panosta vatsan hyvinvointiin ja ravinteiden imeytymiseen. Ihan sama miten hienot ravinteet on käytössä, jos mikään ei imeydy. Maitohappobakteeri ja glutamaattikuuri. Sitten voit tehdä vatsahappotestin, jos haluat. Suurimmalla osalla on korjattavaa vatsahappojen määrässä, ja se lähtee helpottamaan joko lisäämällä ruuansulatusentsyymejä tai vatsahappotabletteja eli HCL-tabletteja. Vatsahappotestiin tästä.
20. Rentoudu :) Olet tehnyt hyvän työn, joten istu kotona alas, ja nauti raukeasta olosta :) Jos olet kauhea herkkuperse, niin tässä vaiheessa kannattaa syödä ne namit, koska salin jälkeen keho kohtelee sokeria fiksummin kuin muulloin syötynä, ts ei lihota samalla tavalla. Varsinkin raskaan alakroppatreenin jälkeen.
Bonus: Salilla käyminen on jossain määrin kuin Big Brother-talo. Säännöt voi muuttua ja ovat muokattavissa ja voivat uusiutua riippuen siitä, mikä sulle sopii ja mitä sieltä haet :)
OHEISKIVAA
Oma treenimusa piristää salilla. Soitin joko vyöklipsillä tai käsirannekkeella mukaan. Omaa treenimääräänsä voi seurata esim HeiaHeian kautta. Käsien kovettumia ja rakkoja ehkäisee hanskat, ja rouheisista painoista on kivempi ottaa niillä kiinni. Omaa puristusvoimaansa saa kehitettyä Fat Gripz-lisukkeilla, jotka kiinnitetään punttiin. FitBit-rannekkeella voi seurata omaa aktiivisuuttaan.'
Kuvaa myös salitekniikkaasi voidaksesi tarkistaa meneekö linjat kohdilleen.
NO MITÄ HITTOA MÄ NYT SINNE SALILLE MENEN OIKEEN TEKEMÄÄN!??!!? PÄÄ MENI SEKAISIN!??!
Liitän tähän Optimal Performancen valmentaja Heikin yksinkertaisen ohjelman. Tämä tähtää rasvanpolttoon, ota vähemmän toistoja ja lisää painoja jos haluat kasvattaa lihasta tai voimaa. Klikkaa blogiin jos haluat linkit noiden liikkeiden toteuttamiseen. 2-3 kertaa viikossa, koska tämä on yksijakoinen.
Olen kyllä hirveän tyytyväinen omaan valmennusvuoteeni OP:n huomassa. En olisi itse ikinä keksinyt noin montaa erilaista tapaa treenata, tai saanut niin paljon tietoa. Saatikka buustia alkaa toimia. 3 kiloa lihasta kertyi, ja suunta on ylöspäin. Syksy on ollut poissa salilta, mutta toivoisin keväällä pääseväni sinne useammin.
ps. Akateemisena ja vastuuntuntoisena ihmisenä olen tosi varovainen tälleen yleisesti neuvomaan ihmisiä, joten jos sulla heräsi tästä jokin mielipide, hyvä tai huono, niin kuulisin mielelläni :)
Tänään on mun synttäripäivä. Oon syntynyt Uuden Vuoden päivänä klo 4.57. Vaikea pistää paremmaksi. Synnärillä oli kyllä ollu kuulemma vähän kisaa siitä, että ehdinkö minä vai yks toinen tyttö eka. Minähän olin muutenkin vähän röyhkeä kisaaja tässä asiassa, koska mä olin pantannu tulemistani jo kaks viikkoa. Laskeskellu tietenkin, että tälleen pääsee heti korkkaamaan julkkiksen elämän eli koko sivun jutun paikalliseen sanomalehteen KoillisSanomiin. Mähän oon semmonen olosuhteisiini kiintyjä, aina ristiriitaisesti kokenut kaikki muutokset sekä innolla että suurella surulla. Joten onko ihmekään, että kohdustakin kesti aikansa irtaantua.
Ensimmäiseltä istumalta sitä ajattelis, että uutena vuotena ois tosi siisti syntyä, koko maailma juhlii ja raketit paukkuu. Siltä musta pienenä tuntuki. Sit myöhemmin se on vähemmän siistiä. Mulla ei oo ollu synttäreitä sitten ku täytin 20, koska ihmisiä on todella vaikea saada kasattua yhteen. Ei ole sellaista kaveriporukkaa, jotka tahtos esim vuokrata mökkiä kimpassa, vaan kaikilla on vähän omat menot. Ihania ystäviä ja kavereita kyllä muuten, että sinänsä ei valittamista. Tänä vuonna ajattelin sitten rikkoa kaavan, ja järkkään kekkerit loppiaisviikonloppuna. Vaikka lukema onkin epätasainen eli 27, niin pitkästä aikaa ois kiva juhlistaakin, eikä vaan möyröttää, että perhana kun taas tulee lisää lukemia mittariin.
Joskus mä mietin, et millainenhan mun elämä ois, jos oisin tullu oikeasti sillo ku mun piti eli viikkoa ennen joulua. Olisin nimittäin aloittanut koulun aiemmin. Mulla tuskin ois yhtään näistä mun nykyisistä ystävistä. Kaikki asiat elämässä ois tapahtunu vuotta aiemmin, mikäli elämä ois johdattanu mut muutoin samaa polkua. Yliopistoon tullessani voinkin veikata, ketkä siellä olisivat ne mun kaverit olleet, koska omaa vuosikurssia ylemmät ja alemmat +/-1vuosi tulee kans tutuksi. En olisi kuitenkaan koskaan seurustellut eksäni kanssa, koska me tunnettiin vain koska samanikäiset hengasi porukassa lukio/amitsuaikaan. Siinä olisi ollut jo yksi tosi iso muutos, minkä vuoksi on ihan jännä ajatella, että kenen kanssa sitten nykyään olisin, ja olisinko edes Kuopiossa.
Identiteetti ois ainakin siltä osin erilainen, että musta aina tuntuu vanhalta, ku mä täytän ensin, ja monet kaverit täyttää saman lukeman vasta melkein vuoden päästä eli joulukuun lopussa. Se ois kivempaa, en ois nytkään 27 vaan vasta täyttäny 26. Mikään kiirehän mulla ei ole mihinkään, joten sille nyt on ihan sama, että olisinko esimerkiksi valmistunut jo yli vuosi sitten.
Eilen olin uudenvuodenbileissä, joissa tunsin lähtökohtaisesti yhden ihmisen. Oli silti tosi hauska ilta ja tutustuin ihmisiin. Vanheneva minäni tosin raahattiin Onnelaan, mikä ei ollu se illan paras hetki, ymmärrettävästi. Mutta koska seurue osoittautui nuoremmaksi(20-23), joten nää "aikuisten" yökerhot jäi sillä jo pois. Eipä se silti sitä estäny, että hauskaa oli :)
Mietin ittekseni, että ikä tosissaan on vain numeroita. En ole stressannut tästä ikääntymisestä samoin kuin yleensä. Oon elämääni ihan tyytyväinen. En tahtois parikymppinen ollakaan, koska oon persoonana kulkenut pitkän matkan niistä ajoista. Tykkään tästä avoimemmasta ja rohkeammasta itsestäni, elämässä on niin paljon enemmän väriä näin :) Omasta kuoresta ja laatikosta todellakin kannattaa tulla ulos :)
