Happy New Year! Ja vuotta vanhempi tankoblogisti :)

Hyvää Uutta Vuotta! 

Bums away!

<3

Uskalsinpas!! :)      (joululomalla Kuusamossa)

Tänään on mun synttäripäivä. Oon syntynyt Uuden Vuoden päivänä klo 4.57. Vaikea pistää paremmaksi. Synnärillä oli kyllä ollu kuulemma vähän kisaa siitä, että ehdinkö minä vai yks toinen tyttö eka. Minähän olin muutenkin vähän röyhkeä kisaaja tässä asiassa, koska mä olin pantannu tulemistani jo kaks viikkoa. Laskeskellu tietenkin, että tälleen pääsee heti korkkaamaan julkkiksen elämän eli koko sivun jutun paikalliseen sanomalehteen KoillisSanomiin. Mähän oon semmonen olosuhteisiini kiintyjä, aina ristiriitaisesti kokenut kaikki muutokset sekä innolla että suurella surulla. Joten onko ihmekään, että kohdustakin kesti aikansa irtaantua.

Ensimmäiseltä istumalta sitä ajattelis, että uutena vuotena ois tosi siisti syntyä, koko maailma juhlii ja raketit paukkuu. Siltä musta pienenä tuntuki. Sit myöhemmin se on vähemmän siistiä. Mulla ei oo ollu synttäreitä sitten ku täytin 20, koska ihmisiä on todella vaikea saada kasattua yhteen. Ei ole sellaista kaveriporukkaa, jotka tahtos esim vuokrata mökkiä kimpassa, vaan kaikilla on vähän omat menot. Ihania ystäviä ja kavereita kyllä muuten, että sinänsä ei valittamista. Tänä vuonna ajattelin sitten rikkoa kaavan, ja järkkään kekkerit loppiaisviikonloppuna. Vaikka lukema onkin epätasainen eli 27, niin pitkästä aikaa ois kiva juhlistaakin, eikä vaan möyröttää, että perhana kun taas tulee lisää lukemia mittariin.

Joskus mä mietin, et millainenhan mun elämä ois, jos oisin tullu oikeasti sillo ku mun piti eli viikkoa ennen joulua. Olisin nimittäin aloittanut koulun aiemmin. Mulla tuskin ois yhtään näistä mun nykyisistä ystävistä. Kaikki asiat elämässä ois tapahtunu vuotta aiemmin, mikäli elämä ois johdattanu mut muutoin samaa polkua. Yliopistoon tullessani voinkin veikata, ketkä siellä olisivat ne mun kaverit olleet, koska omaa vuosikurssia ylemmät ja alemmat +/-1vuosi tulee kans tutuksi. En olisi kuitenkaan koskaan seurustellut eksäni kanssa, koska me tunnettiin vain koska samanikäiset hengasi porukassa lukio/amitsuaikaan. Siinä olisi ollut jo yksi tosi iso muutos, minkä vuoksi on ihan jännä ajatella, että kenen kanssa sitten nykyään olisin, ja olisinko edes Kuopiossa.

Identiteetti ois ainakin siltä osin erilainen, että musta aina tuntuu vanhalta, ku mä täytän ensin, ja monet kaverit täyttää saman lukeman vasta melkein vuoden päästä eli joulukuun lopussa. Se ois kivempaa, en ois nytkään 27 vaan vasta täyttäny 26. Mikään kiirehän mulla ei ole mihinkään, joten sille nyt on ihan sama, että olisinko esimerkiksi valmistunut jo yli vuosi sitten.

Eilen olin uudenvuodenbileissä, joissa tunsin lähtökohtaisesti yhden ihmisen. Oli silti tosi hauska ilta ja tutustuin ihmisiin. Vanheneva minäni tosin raahattiin Onnelaan, mikä ei ollu se illan paras hetki, ymmärrettävästi. Mutta koska seurue osoittautui nuoremmaksi(20-23), joten nää "aikuisten" yökerhot jäi sillä jo pois. Eipä se silti sitä estäny, että hauskaa oli :)

Mietin ittekseni, että ikä tosissaan on vain numeroita. En ole stressannut tästä ikääntymisestä samoin kuin yleensä. Oon elämääni ihan tyytyväinen. En tahtois parikymppinen ollakaan, koska oon persoonana kulkenut pitkän matkan niistä ajoista. Tykkään tästä avoimemmasta ja rohkeammasta itsestäni, elämässä on niin paljon enemmän väriä näin :) Omasta kuoresta ja laatikosta todellakin kannattaa tulla ulos :)