Elämä on erilainen vakiotankoilijan silmin. Tässä blogissa käydään oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja takaisin tullaan taas yhtä tarinaa viisaampana, elämän hauskuutta silti menettämättä.

"You will find only what you bring in." -Master Yoda-

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Kesä"bulggi" vs elämäni kesä ja MM-valmennuksen purkitus

On sitten tullut aika katsoa, että mitä tuosta Muscle Madness valmennuksesta jäi käteen. Käyttäjäkokemuksia, niin sanotusti.
Voittajana, karhunkierroksella ja omasta mielestäni myös MM:stä

Ennen ku jaarittelen miten tämä mun osalta loppui, niin käyn vähän läpi miltä tämä kokonaisuus musta tuntui. Kuvituksena kuitenkin kaiken maailman kehityskuvien sijaan sitä kaikkea muuta elämää, mitä oon tänä kesänä touhunnut. Elämäni paras kesä, ihan hands down :)
Lisää kuntosalilaitteiden väärinkäyttöä, tai siis innovatiivista uusiokäyttöä.

Ensinnäkin mä pelkäsin ryhtyä tähän. Ajattelin, että jos mukaan lähdetään niin siinä sitten ollaan, ei olisi tullut mieleenikään luovuttaa. Jaksanko minä? Entä jos vaan huomaan olevani heikko? Entäs jos syötävä ruokaa on, no, paskaa? Olin ensin ihan tavallinen valmennettava, mutta aika pian kävi ilmi, että mun oli paras hypätä siihen VIP-porukkaan, jotka saa treenikoulut uusiin liikkeisiin ja kuukausittaiset biosignaturet. Syystä, että mä olen aika kokematon tekemään salilla moninivelliiikkeitä, jotka vaatii hyvää tekniikkaa (maastaveto, kyykyt, punnerrukset, penkkaukset, leunvedot jne) ja toisekseen, koska mulla on tuo arvaamattomasti käyttäytyvä kilpirauhanen. Ja pakko lisätä, kun te ihmiset luette näitä treeniblogeja niin haluan todeta, että tuo oma (vajakki)kilpparini on ollut menossa mukana todistettavasti ainakin vuodesta 2005, jolloin elin ihan tavantöllykkäelämää, ja sama vaiva on myös äidilläni, joten itseaiheutettu se nyt ei ole omalla kohdallani.
Mun Kuusamon porokaveri <3
Kuusamon erämökin rannasta

Meiän erämökki, ilman mukavuuksia

Urhea Erä-Pottu!! Grrrauh!!

Onneksi otin sen VIP:n. Mä oon oppinut ihan sikana uutta, ja ihan melkein huomaamattani. Tässä loppua kohden olen sen tajunnut, kun olen alkanut koko matkan ajan tarkkailla muiden salilla kävijöiden tekniikkaa ja päässyt joillekin kavereilleni pölöttömään kaiken maailman tekniikkajutut ja ehdotellut niille ruokavalioon lisäyksiä, siis niitä semmoisia käytännössä yleispäteviä juttuja. Kannustan myös ihmisiä hyvään unirytmiin, vaikka moista ei itseltäni löydykään. Mut siis, spread the löööööövh! Jos nyt ei ole vielä tarttunut tämän mun blogin kautta sitä tietoa, niin minähän rakastan tekniikkaa. Se tekee kaikesta turvallista ja tehokasta ja kaunista. Oma tekniikkanihan on ihan rupusta, varsinkin kyykyissä kun ei akillekset anna vieläkään mennä kunnolla alas, joten painotkin on aika pienet. Käytetään muuten aina lähes pelkästään vapaita painoja, musta niin tuntuu joltain oikeelta treenaajalta ku väkertää isojen tankojen kans :P
Minun aamupalani, voittoisa combo. Kaikkine lisäravinteineen.
Tukholmassa join elämäni ensimmäisen kokonaisen oluen, joku belgialainen hedelmäolut se oli. 


Ruoka ei ollut ollenkaan pahaa, ja se on oma moka jos näin käy. Omalla kohdallani usein vähän mielikuvituksetonta, mut se ei oo firman vika. Reseptejäkin on OP:n (Optimal Performance) blogit täynnä. Jaksaa vaan selata. Ja alkohan se jauhelihakin, valintani aamupalaprodeksi, uppoamaan. Alettuani kokkaamaan sen joko ananaksen tai tomaattikastikkeen kanssa, se muuttui ihan ystävälliseksi. Ja kuulkaas pitää nälkää! Ja siihen kylkeen tomaattia, joka on aika nopsa napata. Toisin kuin porkkana, jonka kanssa sain juosta bussiin sitä järsimään.
Kaverin polttareista
Ja kaverin häistä
Kuopion tankoilijoiden kanssa menossa satamabaariin.

Matkalla käytiin mun luona ja edes tavararöykkiöt ei estäneet kaveria kiikkumasta tankoon.

Peilikikkailua baarin vessassa.

MM on aika kokonaisvaltainen, joka viikko tuli uutta infoa terveydestä ja uusia tapoja opeteltavaksi, silleen pikku hiljaa. Pakko myöntää, että toteutuksessa, sekä uusien tapojen, että ihan sen treenirytminkin, kanssa jäin vähän jälkeen ajanpuutteen vuoksi. Kesällä tosin vasta meni treeniputki sekaisin kun aloin viettää niin paljon poissa aikaa Kuopiosta, tankoilin sosiaalisissa merkeissä ja matkustelin.


Treenatessa valmennuksesta sitä oppii ihan uusia, innovatiivisia liikkeitä. Tässä pari esimerkkiä, ja olen ihan varma, että olen ymmätänyt kaiken oikein :P
Tässä liike nimeltä: "Pystypunnerrus käsipainoilla istuen."

Tässä taas: "Pystypunnerrus tangolla seisten."
Meleko hienoa, eikö? :P

Kuusamolaiset bilettää Weijon Westareilla Zero Ninen 35v uraa

Euroopan psykologikongressi Tukholmassa

Tuon kesänvieton takia täytyykin sanoa, että kunto on päässyt tässä vähän pullahtamaan. Se on tasan oma vikani, kun en ole juuri salille päässyt ja olen syödä possutellut miten sattuu. Kesä on vähän tämmöstä. Ensihätään sitä voisi nyt luulla, että aha mä siis sorruin enkä pysyny rutiinissa, eli tyhjä keissi. Nääh. Ei se sitä ole. Nyt oon ollut kotosalla nelisen päivää ja ollut ihan takaisin ruokarytmissä, jopa siinä jauhelihassa, vaikka valmennus on jo ohi. Se on vaan niin hyvä tapa syödä ja olla. Kesän osalta rasvaa on siis kertynyt, mutta vastineeksi siitä olen saanut mielestäni elämäni parhaan kesän. Koskaan ikinä aiemmin mulla ei ole ollut näin tapahtumarikasta ja antoisaa kesää. Päivääkään en vaihtaisi pois, en edes vaikka sillä saisin ne muutamat rasva/nestekilot kropastani pois. Syksyllä lähtee taas uudella innolla, ja hitaasti mutta varmasti pääsen kyllä taas kuntoon. Enkä tarkoita tällä sitä, että jos olisin treenannut rutiininomaisesti, olisi se jotenkin tehnyt kesästäni huonomman, päin vastoin kaipasin koko ajan salille ja kaipasin järkevää ruokailua. Mutta kun tilanteet omassa kesässäni vaan oli semmoiset, etten pystynyt rutiineihin, niin miksi sitten turhaan stressatakaan niistä? Kun en minä mihinkään kisoihin treenaa, niin turhaanpa sitä itseään sättisi siitä, että on pirun hauskaa muutoin.
Hauberi

Käytännössä kävi siis niin, että sain noin neljässä, viidessä, kuukaudessa 3 kiloa lisää lihasta. Jossain lähitulevaisuudessa toivottavasti menee rikki 50 raja rasvattomassa massassa :P Se on aika hyvä määrä, 3 kiloa, tämmöseen lyhyeen tyttöön ja lyhyessä ajassa. Rasva ei niin hirveesti palanut, mutta ei se toisaalta lisääntynytkään, paitsi jos ei lasketa tätä kesää. Ja mä pärjäsin, se on yks tärkeä pointti. Treenasin paljon, opin uutta, kasvoin rakastamaan salitreeniä. Voi tokkiinsa. Sali, sekä kunto- että tankosali, on niitä paikkoja joissa mun sielu lepää. Tunnen olevani elossa. Hyvä niin, ku loppupäivä meneeki sitten koomassa. Mitään en ole kuitenkaan testannut, että paraniko maksimit. Dipit ja punnerrukset voisi testatakkin, mutta esim kyykkymaksimin alussa tein Smithissä (elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran...) ja senkin päin hanuria, joten mitä järkeä tehä sitä uudestaan, testatakseni josko saisin sen tällä kertaa isommilla painoilla menemään päin hanuria...
Juhannus Tahkolla 

Mites sit jatkossa? Jos nyt huomaatte tuosta mun biosigusta, miten tuo toiseksi viimeinen mittaus on aika notkaus edeltävään, niin se on kai mun kilpparini tekosia. Mun kilppariarvot on parantuneet, mut asiat ei vaan mene samalla tavalla perille kuin mitä normaaleilla ihmisillä. Oli mulle aika rankka paikka huomata, miten vaikka teinkin hyvin töitä kroppani eteen, rasva vaan tykkäsi yhtäkkiä lisääntyä. Hiilareista moni ei mulle sovi kun katsoo kroppani tasapainoa, mut sit en voi niistä luopuakaan, koska se olisi kilpparini tuho. Tuntui, että mä en välttämättä taida ikinä päästä siitä rasvasta eroon, tuun aina oleen semmonen pehmonen, jenkat ja niiden kaverit on ehkä aina menossa mukana. En mä oo mikään lihava ja ihan tykkään mun kropasta. Mutta silti, on epäreilua urheilla näyttämättä kuitenkaan siltä. Tähän on silti sanottava, että mä rakastan mun kroppaa koko ajan enemmän. Mä ja se, we go way back :) Mulla on luonnostaan aika levee pyrstö, mut mä oon alkanu arvostaa sitä kovasti. Sen koostumus sais muodostua enemmän lihaksesta, mut pyöreys on aika jees. On kivaa, ku on oikee pylly :)
Uusi reissu Rukan salille :P

Ala-asteeni pihalta. Äiti kommentoi tämän nähdessään, että: "Oisitko uskonu sillo pikkutyttönä, että sitten ku sä oot iso ja oot psykologi, ni sä tuut takas tänne leikkikentälle, ja tätä sä sit teet?" Nauroin, kovaa :D


Yksilövalmennus ois mua varten, jotta asiat menis niinku ne mulle sopii, eikä ihmisille yleensä. Mulla ei kuitenkaan siihen ole tällä hetkellä varaa. Mut niiiiiiin tykkään mun valmentajasta ja siitä, että saan tehä uusia saliohjelmia joka kuukausi, joten mä ilmottauduin mukaan Jatko-MM:ään. Se on tosi halpa verrattuna alkuperäiseen MM:ään, sisältää vaan joka kuukautiset biosigut ja uudet treeniohjelmat, mut ei treenikouluja tai foorumia tai uusia infopapereita.
Kesäretki Suomenlinnaan. Se yllätti kyllä kauneudellaan ja monipuolisuudellaan.

Joku mörkö Suomenlinnassa

Kiinalaiset taas vauhdissa, Suomenlinnan lautalla.

Menossa kattomaan Heurekaan Body Worldsia.

Mutta sokerina pohjalla, valmentaja meinasi, että voisin teetättää sillä kuntosaliohjelman, jolla saisin lisää voimaa nimenomaan tankotanssiin. Valmentaja "joutuisi" siinä samalla perehtymään siihen, mistä tankoilussa on kyse. Ei mun mielestä ollenkaan huonompaa ajanvietettä, kattella Youtubea tarkastellen, mitkä lihakset tekee mitäkin kun tankoilee.
Tänä kesänä/keväänä on alkanu myös kiinnostaa kaiken maailman muutkin akrobatiat kuin tankoilu. 

Ois mulla ne kehityskuvatkin, mutta en jotenkin tohdi niitä pistää, voitte kattella tuota mun kroppaa noista tankokuvista jos siltä tuntuu. Ryhdyn tässä kohtaa häveliääksi :) Tosin, on ne kuvat OP:lla, ja voi ne ilmestyä muutoskuvakilpailuun mikäli ne siellä niin päättää.


Ensi viikolla se uusi MM-jakso alkaakin, vaikka pari viikkoa myöhässäkin ehtii myös mukaan (itsekin aloitin viikon muita jäljessä). On uudet hienot entistä tehokkaammat ohjelmat kuulemma. Rohkeesti mukaan vaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti