I've got a tingly little feeling :P

Maanantaina piti olla tankofit-tunti, mutta se peruuntui. Olin kuitenkin prodepulloni kanssa jo paikalla, joten pakkohan se oli sitten jotain tehdä. Mulla on semmonen projekti Lantio käynnissä, mutta senpä selitän sitten myöhemmin. Siitä inspiroituneena lähdin sitten testaamaan miten selkä venyis. Eikä se nyt niin aivan totaali katastrofi ollut.

Vielähän se on matkaa, että jalat yltäis päähän asti, mutta enpä nyt tiiä tartteeko sen sinne asti mennäkään. Selkää olen venytellyt tosi hissukseen ja kunnioittavasti. As I should, tällä iällä jo, kun ei olla enää alle 20. Olen kokenut joissain liikkeissä helpommaksi touhuilla pää alaspäin, kuin yrittää kiskoa jalkoja kohti kattoa seisaaltaan tms.

Huomatkaa seuraavassa kuvassa kyynärpääseison ilman, että henkeni edestä puristan tankoa tassujen välissä. Tuntu hassulta mennä ylös, ihan ku ois tyhjän päälle menossa. Mutta kyllhää se peba sitten sen tangon löytää, ja pystyy olemaan taas. Vielä ei koske jalka maahan, mutta ei se toisaalta missään kilometrin päässäkään ole.

Nyt on vähän treeni-intoa tangon kanssa pikkasen päätään nostanut, siihen otsikkokin viittaa, pientä kipinää. Jäin yksi päivä ohjauksen jälkeen ittekseni pyörähteleen. Todistusaineisto on videona, ja etsin tällä hetkellä tapaa millä upottaa ne kätevästi bloggeriin, ilman että vääntää ja lataa aivan kaiken youtuben kautta. Ja toisekseen, ku mun treenit on tällä hetkellä olleet enemmän semmosta fiilistelyä vaikka ihan housut jalassakin, ja kyseinen meno on mulle vähän uutta, joten tiiä nyt sitten tohtisko jakaa kuitenkaan :D Näiden syiden vuoksi on ollut vähän heikommmin simppeliä kuvamateriaalia jaettavaksi... 

Ready to go train!! Jäms!

 Ja asiaan: MINÄ YLSIN!! Eli alempi kuva: Allegra. Se damn Allegra! Kiertää niin joka solua. Saisin selän takaa helposti kiinni ja yläjalan helposti auki JOS niitä ei tartteis tehdä kumpaakin yhteen ja samaan asentoon. Mutta tottakai se täytyy, mitenkä muutenkaan.
Vieläkään se ei ole valmis, koska jaloista pitäisi saada spagaatti. Olin tätä tehdessäni niin häkeltynyt, että puristin vain pelkistä varpaista ihmeissäni, että ylipäänsä sain yläjalan irti ja alajalasta tangon takaa kiinni. Ei käynyt pienessä mielessäkään yrittää kiskoa yhtään mitään yhtään minnekään. Ja uusintaa ei kyennyt ottamaan, liian hapokasta...

Kuvassa näkyy kuppiote, se on monessa liikkeessä se mun juttu. Paine ranteeseen huomattavasti usein missä tahansa liikkeessä helpottaa. Minulla.

Siis miten niin naama on punainen? Hädin tuskin tässä hikikään ees tuli, pyh pah!

Ja tässä alla näemme venytyksen nimeltä Moose eli hirvi. Tähtää yläselkään ja olkapäihin, eli omiin ongelmakohtiini. Ensimmäinen kuva tältä viikolta, toinen vuosi sitten. Enpäs olis heti uskonutkaan, että tässäkin asiassa on tapahtunut jotain kehitystä, mutta onneksi on tullut otettua tämmösestäkin kuva. Ei sen aina tartte olla jotain maatamullistavaa mitä sitä pieni ihminen ilonsa saa :P

Feelin' prettyyyyh!

Spagaatin kuulumiset: 

Kiristää niin jumpesti takamuksesta, ettei tosikaan... En tiiä mitä sille keksis, en tiiä onko se kunnossa vai ei ja jos on niin mikä sitä vaivaa ja jos ei niin ei se niin pahasti oo ettenkö venytellä voisi... Se on ainaostaan tosi kireän tuntuinen, jäykkä ja epämukava. 

Hmm...

Lantio päin kettua..

Nyt en ihan muista, millon aloitin sen spaguhaasteen. Joka päivä en oo pystyny venytteleen, mut en kyllä usko että se ois ihan kannattavaakaan. Enkä oo tehny niitä äkkikuolema-style-venytyksiä. Oon mielestäni hyötyny jo ihan näistä resistanttivenytyksistäkin. Ja näitä ikijäässä olevia kinttuja ja "paska-anatomiaa" on syytäkin houkutella vähän huolellisemmin turvallisemmilla tavoilla ennen ku on tarvetta heittäytyä hurjaksi.

Taitaa tääki mennä enemmän Jazz-spagaatin puolelle lantionsa puolesta... Ehkä...

Sitten on uhallakin pakko jakaa kaksi uusinta keittiöni valloittajaa. Värkkäilin sunnuntaina varmaan 3h keittiössä näiden kahden ja raakasuklaan takia.

Kookosjauhoihin tehty pizza, jossa täytteinä tomaattipyreellä, ilmakuivattu kinkku, tomaatti, kesäkurpitsa ja vuohenjuusto, päälle vähän pinaatinlehtiä. Vitsi, tää maistui mun makuun jotenkin sofistikoituneelta, tosi mums :P Sain hyvinki pizzanhimon täytettyä, mutta ilman sitä raskasta oloa mitä oikeen pizzan jälkeen tulee.

Lähde ja resepti: http://wellberries.com/2013/07/22/gluteeniton-luonnollisesti/

Kukkakaalirieska. Kaikesta epäilyttävyydestän varsin hyvänmakuinen ja toimiva, joskin sen verran pehmonen että ei sitä jämptinä voi kädessä pidellä niin että päällä olisi vielä täytteitäkin.
Lähde ja resepti: http://wellberries.com/tag/kukkakaalirieska/

Oon siirtynyt venyttelemään yhden ihailemani contortionistin DVD:n mukaan, jaan tässä jossain vaiheessa uusia rutiinejani sen suhteen. TAAAAAS tulossa siis venyttelypostausta :D Mut tulee kyllä muutakin, not to worry :P Kyl tää tästä kuulkaas! Tunnustan myös, että ayshat on taas heittäytyneet vaikeiks, koska treenin puute. Must collect them back, damn it...

Invertti-intoa

Olin eilen RSP:llä jatko1-tunnilla. Oon periaatteessa ajatellut säästellä korttiani vain niitä rankempia tasoja varten, mutta toisaalta mun intoa tällä hetkellä vastaa enemmän tämmönen perustreeni, jossa saa vähän rauhallisemmin touhuta. Kuten jo vähän maininnut, niin semmoinen väsy päällä, ettei mitään kovin hurjaa ja uutta jaksa kehitellä tai treenata kun perusjutuissakin riittäisi puurtamista. Ohjaaja oli oma kaveri, se tietysti vaikutti myös tunnelmaaan ja fiilikseen positiivisesti :P

Ahkerasti oon mielestäni lihaskuntoon panostanut, ja eilen sain sitten ekaa kertaa ikinä ihan täysin suorin jaloin invertoitua ilmasta, myös väärältä puolelta! Onnistumisprosentti ei toki oo 100, mut tuntuma oli kevyt. Oonki vähän kipuillu siinä asiassa omassa päässäni, että miksen jaksa invertoida suorin jaloin ja syyttänyt siitä sitten ylenpalttista treenimäärää, joka pakottaa liisimään jostain ja se on valitettavasti ollut sitten nostojen näyttävyys. Josko asia parantuisi, vois toivoa.

Inverteistä puheenollen, tämmönen tuli sitten vastaan. Tässä pääosassa on yks mun lempparitankoilija Carlie Hunter Australiasta. Syystä, että sillä on ihan törkeen hyvä huumori mutta myös älyttömät lihakset ja halutessaan on myös älyttömän seksikäs. Kameleontti! Tässä videossa on sitten Laurence Hilsumilta paljon ihania eri pörhältäviä inverttejä. Maiskis maiskis! :P

Sit jos on mennyt ohi, niin Carlien hillittömän hauska Australian mestaruuskisojen veto. Esitti siinä miestä :P


Mä en kestä miten hyvä toi on :D

Carlos pääsi myös treffaamaan Michelle Shimmyä. Australialaisilla on aivan jäätävän hyvä huumorintaju, mä en kestä! https://www.facebook.com/photo.php?v=10152222896187792

Seuraavat kuvat napsittu Carlien Facebook-sivulta https://www.facebook.com/CARLIE.HUNTER.Poledancer

Että kuka tahansa joka pystyy kunnolla tuomaan esiin tämmösiä eri puolia itsestään saa automaattisesti mun arvostuksen.

Tuota kuntoa odotellessa, keskitynpä näihin omiin invertteihini :P

Treeniä ja Angry Birds-kofeiinia

Kävin eilen testaamassa, miten se jyväskyläläinen Aysha pitää, ja pitihän se! Tai no, ei ihan yhtä hienosti ja varmasti, mutta sain kuitenkin. 

Jaetulla otteella

Elbow Grip, eli kyynärvarsiote. Tää ei oikeen meinannu irrota, jalatki on sen näköiset...

Treenailin melkeinpä pelkästään Jyväskylän tuliaisia, ja niistäkin oikeastaan vain alle puolia, kun ei nyt yhteen treenituntiin voi kaikkea ahtaa. Ja ne Nannan workshopin jutut oli niin vaikeita, että pitänee treenata niitä sitten vielä erikseen paremmalla energialla. Haistan kuitenkin, että lähellä niistä moni on, joten intoa kyllä riittää niiden oppimiseen!

Tässä kuitenkin joku mikä lie maantiekiitäjä. Ei ole nimeä sille, joten sanon sitä nyt sitten tuolla nimellä. Kauhee solmu, siitä ei meinaa päästä alas :D Oon sitten liian vähän edessä, käden ei tarvitsisi osua tankoon ollenkaan, joten eipäs sitten huijata sillä kainalolla! :D

Maantiekiitäjä suoralla jalalla

Maantiekiitäjä eri kuvakulmasta

Yksin jouduin pitkästä aikaa treenaamaan. En ehkä mitään valtaisaa porukkaa kaipaa, kun mä oon taas persoonana semmonen pedagogi, etten malta tehdä omiani jos ihmisiä on paljon. Mutta jotain reflektiopintaa sitä kaipaisi, toisaalta yksin mä treenaan niin hirveellä raivolla, että ei yhtään haittaisi jos välillä tulisi pidettyä turina-taukoa.

Välissä piti pitää vähän funtsintataukoa.

Oikean puolen tanko-V, kuva ei osunut kovin optimikohdasta.

Vanha kunnon tanko-V (ylempi ja alempi kuva). Aina aika-ajoin hyvä palata funtsimaan perustekniikkaa. Yritän pitää tuon yläjalan kokonaan irto tangosta, ja irrottaa myös yläkäden. Vielä en oo niin noheva. Mutta tästä on tosi näppärä kääntää Supermieheen, ei satu yhtään.

Väärän puolen tanko-V yllätti näyttämällä siistimmältä kuin oikea. Sain tästä ekan kerran ikinä ihan siedettävän
väärän puolen Supermiehen aikaiseksi. Perustekniikkaan palaaminen todella kannattaa :)

Seuraavat 3 kuvaa on uudesta liikkeestä, jonka RSP:n ope Salla poimi Marlo Fiskenin videolta. Salla ei tälle nimeä tiennyt, luultavasti sille ei suomenkielistä nimeä vielä olekaan. Salla myöntyi ehdotukseeni nimestä Oksa. Koska se liittyy nimityksenä Sallaan itseensä, sekä tää vähän näyttääkin semmoselta harotukselta :D

Oksa muodostoo kaavalla kaksonen - pike - ulkojalasta kiinni, suoristus alas ja irtojalkaa kohti lattiaa sivuttain, ei suoraan. Vois tehdä myös suoraan kaksosesta, mut se ei oo niin tyylikästä sitten :P

Harjoittelin pyörähdyksiäkin, pitäisi oikeestaan väkertää taas joskus semmonen treenikoostevideo. Ei nyt tähän hätään kuitenkaan. 

Mut silleen vähän kävi, että yhtäkkiä kesken spinnien kädestä lähti mojova pala ihoa. Se ei ole herkempien silmille sopivaa, joten tässä nyt vaan tää laastari-versio alla. Iho on rikki myös ranteesta ja ranteen alapuolelta. On se hehkeetä tää tankoilijan arki. Jostakin kertoo myös se, että nykyään on vasenkin käsi menettämässä ihoaan. Puhumattakaan tietenkään noista sormien alle kämmeneen tulevista "ihomytyistä" tai mistä lie parkkiintumisista, jotka jo tässä vaiheessa taitaa ulottua luuhun asti. Rapsuttelen niitä aina aika ajoin pois, mutta ei siinä loppua näytä tulevan. Eikä kai kannatakaan, kun ne on siinä myös suojaamassa kovassa kulutuksessa olevia ihonkohtia.

pientä, mutta pippurista

Parastahan on tietysti se, että tänään on vähän niinku pakkorako mennä tankotunnille, ei oikeen napostelisi iskeä tuota kättä tankoon ja pyöriä taas ihoa vähän lisää rullalle.

Tänään on onneksi kuitenkin hieronta, mun ikioma pimee hierojani, eli siis fyssarikaveri, hieroo mua tästä eteenpäin kerran viikossa. Mun kroppahan on mitä monimutkaisin, sellaiset paikat on tiukassa solmussa, mitä ei ihan heti uskoisi olevan kenellekään ongelma. Ootko ikinä esim kuullu kellään olevan kantapäät jumissa? Look no further, I've got that covered!


Valtakunnan muissa uutisissa sitten. Oon taas yrittänyt räpiköidä itseäni tavallisten kuolevaisten elämänrytmiin eli työttömän rytmistä työllistetyn rytmiin, jonka vuoksi on taas kofeiinivalmisteet testissä. Tabletit on välissä niin tujua kamaa, että oon vähän sortunut tuonne alkulähteille eli kahvin puolelle. Pienetki määrät saa joskus täpisemään, aivot ei herää mutta lihaksissa asti "kutisee". Mutta useimmiten se on kuitenki hyvää energiaa, joten oon alkanu juomaan kahvia sitten kerran tai pari päivässä pahimpien vireystilan notkahduksien taltuttamiseksi.

Tämän uuden kahvitavan vuoksi oon joutunut nyt sitten elämässäni ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa sitä pitää ostaa. Ei sovi kuluttaa työporukan kahveja ilman, että osallistuu itsekin. Joten eilen kävin sitten elämäni ensimmäistä kertaa ostamassa paketin kahvia. Tilanteen juhlavuuden kunniaksi ostin sitten kerralla "hienompaa" ja tuo Angry Birds-kahvi kiinnitti huomioni. Piti ihan kuvakin napata. Ja ihan kauheehan siitä tuli, tietenki.

Kai se hullunlinnunkahvi ihan ok oli. Mun mielestä kaikki kahvi on kyllä ihan kaamean makuista, ellei se ole puoliksi kaakaota tai maitoa. Oon kuitenkin sen verran tehokas totuttamaan itseäni uusiin makuihin, että kyllä mä siihen joskus tiedän tottuvani tai alkavani sietää. 

Tuo kaveri tuossa kuvassa taas on mun työkaveri, Squishy. Mä tykkään jostain syystä nimetä söpöjä asioita... Toin sen kotoa töihin, että voin puristella. Jännä vaan, että ennen puolta päivää ei millään jaksa. Sormet vissiin nukkuu vielä tai jotain, ku ei jaksa puristaa.

Minä, strippariko?

Kai tähänkin kulahtaneeseen aiheeseen on otettava kantaa, jos meinaa tankotanssiblogia pitää. Ei meinais millään jaksaa, kun tämä teema ei pyöri omassa päässä enää juuri minkään vertaa. On suorastaan outoa, jos kohtaan enää ihmisen, joka oikeasti luulee tankotanssin olevan strippaamista tai eroottista. Onhan niitä, mutta yleensä nekin paljastuvat olleensa vitsimielessä liikkeellä. Luolamiehiä ja -naisia ei tule nykyään enää juuri kohdattua. Sitä voisi siis kuvitella kansan saavuttaneen jonkin zen-tason, jossa vallitsisi live and let live-asenne. Annetaan kaikkien kukkien kukkia ja mitäs väliä sillä on mitä kukakin tekee oman onnensa saavuttaakseen, jos se ei toisia vahingoita. Vaan ei kai me niin ruusuisessa maassa eletä ja tiedänhän minä sen. 

Normaalisti jätän nämä alatyylin kommentit omaan arvoonsa, kohautan hartioita ja jatkan elämääni. Ihmisillä on ymmärrettävästi eri näkemykset asioihin, ja se on ihan ok. Tankotanssi on uusi laji nykymuodossaan, joten arvostelulta ja ennakkoluuloilta ei voi täysin välttyäkään. Tämän blogipostauksen kunniaksi raotan kuitenkin ajatuksiani vähän syvemmin tähän teemaan.

Minä, siis eiku strippari, elämäni ensimmäisten perhosten parissa.

Pole4Fit-tankostudio järjesti Flashmob-tapahtuman Helsingin metrossa ja sen kirvoittamat kommentit netissä oli jotain aika alkukantaista. Toivon, että siellä on ollut liikkeellä kasa trolleja, ettei ihmisten ymmärrys oikeasti ole tuota tasoa. Sitaatit poimittu täältä: Flashmob Metron sivuilla


"Tästä tankokiemurtelusta yritetään väkisin tehdä salonkikelpoista.
Ei koira karvoistaan pääse eikä tankojyystäminen kapakoista ulos."

• Tangolla on niin monta eri tyylisuuntausta. Osa tankoilijoistakaan ei voi sietää sitä sensuellia old school-tankoilua, jossa vietetään paljon aikaa lattialla kiemurrelen ja korkkarit jalassa. Tankoilumaailmassa kinastellaan siitä, pitäisikö lajista tehdä Olympialaji ja näiden "kiemurtelijoiden" mielestä se tekisi lajista epäseksikkään ja kaavamaisen. En taas ymmärrä miksi se on jompi kumpi. Miksei saisi maata lattialla pylly pystyssä jos se sinua ilahduttaa, mikset saisi tuntea itseäsi seksikkääksi? Jos taas haluat viettää enemmän aikaa käsien varassa pää alaspäin vatsalihakset ja haukkarit pullottaen, niin keneltä sekään on pois? Suomessa ollaan perinteisesti oltu tuolla sporttisella kannalla, kun taas englanninkielisissä maissa meininki on enemmän tuota sensuellia.

^Tuo on muuten hauska video. Ja miesparat feministien kynsissä, kun tankoilustakin tulee vähemmän seksikästä ajan myötä, mitäs heille sitten jää enää katsottavaa?


"Kyllähän tuo juuri sitä on (pornoa), vai luulevatko tuon harrastajat miesten ihailevan heidän taitojaan hah. Kyllä miehillä puntissa värähtää ja mielessä kaikki muu. Strippiluoliinhan tuo on kehitetty, kiihottamaan miehiä että he anteliaammin antaisivat rahaa."

• En millään jaksaisi kirjoittaa sitä, kun niin väsyttää jo tankotanssia puolustelevatkin kommentit. Tankotanssi on lähtöjään kiinalaisesta sirkuksesta, jaadijaadijaadiplaaaaah ja sattumalta vaan yleistyi kansantietoisuuteen päädyttyään sirkuksen lisäksi myös strippareiden suosioon. Minkä luulet saavan enemmän mediahuomiota, strippareiden vai kiinalaisten miesten? Ja seksiä, sitä nyt voi ajatella ihan ilman mitään kimmokkeitakin. Monelle on itseasiassa pettymys, miten hikistä peruskauraa tankoilu on. Mulle on kyllä sinällään ihan sama mistä tankoilu sai alkunsa, pääasia, että se jossain syntyi ja tuli munkin elämään :)

Jos kaipaat ei-niin-seksikästä katselmusta siihen, mistä se tankoilu on enemmän lähtösin kuin strippiluolasta, katso tämä video. Tuommosta miesten vipellystä ei usein näekkään.

"Esiintyjät eivät varmaan ajattelekaan (seksiä), mutta kuten kommenteista huomaa, katsojat kylläkin. En epäile etteikö kyse olisi rankasta ja vaikeasta urheilulajista, mutten myöskään sitä, että esitystä seuraavat heteromiehet ihailevat ihan jotain muuta kuin tanssijoiden rautaista ammattitaitoa.

• Ja miksi on kiellettyä ihailla toisen vartaloa? Saako vartalo näkyä sitten vain jos olet huonossa kunnossa? Eiku niin, silloin haukutaan lihavaksi sotanorsuksi eikä saisi poistua kotoaan. No mikäs nyt eteen? Toppavaatteissa kesälläkin, ettei mitään näkyisi, kellekään, ei edes mielikuvituksen avulla. Totuushan on, että tankoilijalla on usein jopa enemmän päällä kuin muilla urheilijoilla, esim yleisurheilun tai telinevoimistelun tai joskus ihan baletinkin puolella. Bikineistä biitseillä puhumattakaan. Kun noissa kommenteissa on mainittu ettei se ole lapsille sopivaa, niin tiedän lapsia jotka tankoilee ja voisinpa oikeestaan luvata ihan näin psykologinakin, että tankoilu ja sen näkeminen ei tule olemaan se, mikä lapsen traumatisoi. Enkä puhu nyt siis lapsen viemisestä strippiklubille, se on ihan eri maailma.

"Kyllähän pornonkin tekeminen on kovaa työtä! Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa että tällaista            strippaamista ei ole tarkoitettu lasten silmille!"

• Hehe, hauska :D 

On totta, että tuon kuvan osoittamalla tavalla tässä harrastuksessa käy. Mäpäs nyt oikein yritän keksiä huonoja puolia tuosta. Koska mitä se minulle kertoo, on että tuossa viimeisessä kuvassa on nainen, joka on sinut itsensä kanssa. Mitä naiset pelkää? Reisiensä ja vatsansa esittelyä. Naisten vartaloita arvostellaan aivan törkeän paljon. Minusta on hienoa, että edes jotkin harrastukset tuo naisille tyytyväisyyden ja hyväksynnän tunnetta omasta vartalostaan. Että se kroppa fyysisesti kykenee asioihin, mihin et uskonut siitä olevan, ja että se kuvista päätellen näyttääkin paremmalta kuin mitä olit kuvitellut. Tankoillessa olet esillä sinä, kaikkine heikkouksinesi. Sinä ja sinun ihosi, sinun vartalosi. Enkä puhu nyt esiintymisestä massojen eteen, vaan siitä harrastajakunnasta, jotka tankoilee studiolla toisten naisten kesken. Naiset on usein brutaalimpia arvostelemaan toisiaan, kuin mitä miehet naisia. Se, että uskaltaa olla ilman paitaa (urheiluliiveissä), on pitemmän päälle vapauttavaa. Tuskin kukaan harrastaa lajia tämän tunteen vuoksi, mutta ihan kiva bonus se on. Ja saahan sitä tunnetta muualtakin, mutta tanko on myös siihen varsin tehokas. Yleensä sitä treenatessa näyttää nimittäin ihan kauhealta, mutta sitten sitä huomaakin, että hei ei se mitään, tässä on niin paljon muutakin mihin keskittyä. Ulkonäkö on sivuseikka. Niin kauan kuin nilkat on suorassa, siis ;) Mutta tiedätkö miten vapauttavaa se naiselle on, kun ei tule tuomituksi? 

Kämppikseni Texasissa, uskonnolliset sellaiset, pelleili kotitankoni kanssa. 

Mutta tiedättekö mikä minua myös ärsyttää? Se, kun koko ajan on niin hirveä pakkomielle kaikilla jankata sen tankotanssin seksikkyyden kieltämisessä. Sekö niitä massoja juuri ärsyttää, kun tankoilijat inttää, ettei siinä ole mitään seksikästä? Yritetäänkö meitä vain avuliaasti herätellä tajuamaan, että "hei me uskotaan, että te luulette ettei se ole seksikästä tai strippaamista, mutta yleisö näkee sen eri tavalla!"



Mutta miksei se saisi olla seksikästä? Minusta se on. Minusta se on seksikästä siksi, että sen harrastaminen tekee kropasta upean, sen vaatima pitkäjänteisyys ja sporttisuus on seksikästä. Tehtynä kauniisti, se flow on seksikästä. Se on älykästä ja vaatii paljon, ja älykkyys on seksikästä. Se on kuin virtaava vesi, niin juoksevaa. Mutta ei se minun mielestäni ole sen seksikkäämpi asia maailmassa, kuin mikä tahansa muu. Ei se tanko sinällään tee seksiä, koska voithan sinä omalla käytökselläsi tehdä myös patakintaasta seksikkään, toisaalta voit ihan hyvin leipoa ilman seksiäkin. Mutta miksi se on väärin, jos jossain on jotain seksikästä, sitä minä en ymmärrä? Seksuaalisuus on osa tervettä ihmismieltä, sen ilmaisutavat vain vaihtelevat yksilöittäin ja se mikä yhdelle on seksikästä ei ole sitä toiselle, eikä edes sama seksikäs asia ole seksikästä aina ja joka hetkessä. Sitä paitsi naisten pyllyt, nehän on hyvännäköisiä, mitä niitä tahallaan piilottelemaan :) 

Siis mitä? Nyt niitä on kaksi stripparia? Ja nuo vaatteethan lähtee pois, eikö?

Tankoilijat itsekin tykkäävät erotella omaa tyyliään yleensä johonkin lokeroon. Kuten jo vähän mainitsin, ne "sexy-flexy-sensuellit" haluaakin tulla tunnetuksi juuri notkeasta flowstaan ja seksikkäästä, kauniista tyylistä. Sitten taas osa atleettisista sporttiharrastajista ei halua olla mitenkään yhdistettävissä seksikkyyteen. Rauha kaikkien tyylille, koska me kaikki mahdutaan samaan tankosaliin, maahan ja maailmaan. Yhtä aikaa. Ja myös yhteen ja samaan ihmiseen.


Tyylit karkeasti jaoteltuna kolmeen luokkaan:

sensuelli sexy-flexy

Sporttinen atleetti

Taiteellinen fiilistelijä

Näistä eroteltuna sitten vielä se strippaustyyli. Strippari voi tankotanssia, tai olla koskemattakaan koko tankoon. Tankotanssija ei strippaa, mutta siinä missä kuka tahansa, voi sekin sitä tehdä niin halutessaan. Tankotanssija ei ole strippari ja strippari ei ole välttämättä tankotanssija. Tankoilija ei välttämättä edes osaa stripata, ainakaan niin että sitä olisi kiva katsoa. Tosin, ei niitä strippareitakaan ole aina kiva katsoa.

Käsi sydämellä. En ole tainnut ajatella tankoilun ohessa mitään seksiin viittaavaakaan pitkään aikaan. Se vaan ei ole se pointti, mulle. Mutta voin myös olla seksikäs sen kanssa, niin halutessani. Yleensä mun oleminen on kuitenkin jotakin tätä tasoa:

^Hyvin perustreenit, perusmeininki. Kuinka paljon siinä oli mielestäsi strippaamista tai sen harjoittelua? Kuinka monen stripparin olet nähnyt juoksevan päin tankoa? 

Yksi syy tankotanssin arvostelulle lienee se, että moni ei ehkä ole nähnyt sitä oikeaa strippausta, tai oikeaa tankotanssia, tai kumpaakaan. Jolloin on tietysti helpompi vain mielikuvan avulla sotkea nämä asiat keskenään, riittää että yhteistä on tanko. Ja sehän on ihan ymmärrettävää, ei kaikesta voi tietää kaikkea. Itse olen tutustunut molempiin (siis käymällä strippibaarissa), ja strippaukseen ei voi sotkea edes sitä sensuellia old school tankoilua, niillä on vissi ronskiusero sekä pukeutumisero(tissit paljaana + stringit + panoasennoissa vatkaaminen/itsensä koskettelu). Lisää aiheesta vaihtoblogini osiossa, jossa vierailin strippiklubilla Teksasissa. Excursio herrasmiesklubille.

Jenkeissä meni on tämän näköistä. Ei silti strippaamista, sekään.

Mutta halutessani voin tehdä myös jotain muuta, kuin mikä oli meno tuossa ylemmässä videossa. Jenkeissä oppimiani taitoja tässä siis, koska siellä tankoilu oli enemmän tämän näköistä, mutta ei silti strippauksen opettelua. En ollut vuoteen noita juttuja tehnyt, mutta aikamoiset hiet siinä sai pintaan. Enkä ole kovin hyvä tuossa floorworkissa, vielä, mutta kaikkea saa silti yrittää.


En ole mikään seksikkyyden multihuipentuma, mutta osaan olla omalla tavallani seksikäs. Ja se ei ole keneltäkään pois, enkä häpeä myöntää sitä. Mutta niin voit olla sinäkin. Se ei ole kiinni esimerkiksi siitä vartalosta, tai tanssitaidoista. Se on asenne.

Huomasitteko muuten, että näissä kahdessa itsestäni laittamassa videossa olen seksikkäämpi siinä, missä minulla on enemmän vaatetta päällä? Joten se ei ehkä ollut sitten siitä kankaan määrästä kiinni, etteikö voisi pukeutuneenakin olla "kuuma", tai siis "ällöttävä hinkkaaja". Lajia tietämättömille tiedoksi, vaatteiden vähyys johtuu tarpeesta saada pitävää kitkaa ihon ja tangon väliin. Ilman kitkaa ei ole elämää.

Muistin muuten tämän videonpätkän, jonka yks kuopiolainen tankoilija Katre teki kouluprojektina. Haastateltu kadulta tavallisia savolaisia sekä tankoilijoita. Symppiksiä ihmisiä :) (ps. Katrellakin on blogi: k-klick)


Mahtui siihen Metron artikkeliin positiivisiakin kommentteja: "Hieno esitys, ei tästä kukaan selväjärkinen voi loukkaantua."

Jos ihan puhtaasti vedetään, niin tanko on vain pystysuunnassa oleva metalliputki. Siinä kaikki. Ihan niin kuin lyhtypylväskin. Jos ihminen haluaa, se voi hinkata rivosti myös postilaatikkoa vasten, ei se silti tee siitä postilaatikosta mitään pornoesinettä. Kaikki nämä ennakkoluulot ja asenteet on vain jäykkiä muinaisjäänteitä, tai osoituksia joidenkin ihmisten kehnosta itsetunnosta ja siten huonosta sietokyvystä muiden menestystä kohtaan. Osa saattaa olla tällä vihakannalla myös ihan siksi, ettei pidä siitä maailmasta mitä hän luulee tankoilun edustavan ja ei halua sitä omien silmiensä eteen. Pyytäisinkin silti suvaitsevaisuutta ja rohkeutta tarkistaa myös omia näkemyksiään, joskus sitä voi huomata huolensa olleen turhia. Eikö se silloin olisi toivottava tilanne meidän kaikkien kannalta?

Minä tankourani alussa, Teksasissa.

Minä pidätän itselleni ja muille oikeuden harrastaa lajia täysin aseksuaalisesti tai seksuaalisesti. Siinä saa olla taidetta, pornoa tai pelkkää urheilua. Ihan sama. Minä olen ylpeä itsestäni, minä nautin siitä mitä minä teen, arvostelet sinä minua tai et. Minulla on oikeus tähän, enkä tee tässä pahaa itselleni enkä muille. En vaikka tekisin sitä metrotunnelissa. Olen myös samoista syistä ylpeä myös jokaisesta muusta, joka uskaltaa asettaa itsensä likoon tämän harrastuksen parissa ja uskaltaa tulla löytämään uusia vahvuuksia itsestään.

Puuduttaa niin tämä koko aihe. Onneksi olen nyt paatokseni naputellut, koska minulle tämä laji on yhtä luontainen asia kuin hengittäminen, etten jaksaisi edes puolustella sitä. Minä tankoilen, tulkaa kivittämään jos siltä tuntuu :) Haluan harrastaa ilman tuomitsemista, siinä missä joku muu harrastaa jalkapalloa ihan rauhassa.

Peace :)

Leikki-ikä on koko ikä

Kun alkaa tankotanssia, sitä löytää jonkun yhteyden siihen omaan sisäiseen apinaan ja sisäiseen lapseen siinä samalla. Tankotanssijoille on hyvin tyypillistä roikkua milloin missäkin ja aikuisiällä tehdään come back lasten leikkikentille. Itse olin lapsenmielinen jo ennen tankotanssiharrastusta, mutta nyt se vaan voi ilmentyä myös tuolla apinoilla paljon kirjavammin, kun on enemmän taitoa toteuttaa sitä mitä moninaisemmissa paikoissa.

Esimerkiksi lasten touhutornissa.

Selvästikään tuota rakennelmaa ei oltu suunniteltu tankotanssijoita varten, koska nuo pehmusteet tukipilarien ympärillä oli tosi paksut ja ne liikkui, sekä niissä kiinni oleva verkko sattui sormiin.  Palautetta insinöörille.

Kuusamon reissullani menin testaamaan Rukan kuntosalin. Tälleen sesongin ollessa jo lopuillaan sain kunnian olla ainoa kuntoilija. Itse sali on täynnä ilmanpainelaitteita, mutta vapaissa painoissa löytyi onneksi se, mitä tarvitsinkin. En ollut aikaisemmin käynyt Rukalla salilla, ja se maksaakin 8e, joten täysin yllätyksenä tuli se näky vastaan, mikä ensimmäisenä kiinnitti huomioni. Kolmikerroksinen lasten touhutalo! Wou! Heti siinä kohtaa innostuin. Ja tunsin, että salilla käyminen saattaa ehkä tällä kertaa jäädä vähän sivubisnekseksi.

Tässä lattiassa on muuten asia, joka ajaa OCD:sta kärsivän ihmisen hulluksi:
nimittäin tuo yksi ruutu on epäsymmetrinen ollessaan poikkeuksellisesti sininen...

Aina, kun olen salilla yksin ja fiilis on katossa, käytän palautusajat sarjojen välissä jammailemiseen. Tällä kertaa siitä jamittelusta ei tullut millään loppua. Kuvasin myös paljon tekemistäni, kun kerrankin ei tarvinnut varoa kanssakuntoilijoita.

Tässäpä treenivideo aiheesta:

Kohtalaisen kieli poskessa oleva video, jos en sanoisi. Musiikkivideo kuntosalilta. Pälläilyasteikolla korkealla. Ei kovin tyylikäs, eikä sisällä mitään maata mullistavaa, mut mulla oli hauskaa, sekä kun kuvasin, että kun editoin :) Tankoilijan näkökulmasta koko maailma on leikkikenttä, ja se mielikuvituksen käyttö ja hyvä fiilis toivottavasti välittyy tuostakin videosta :)

Aikaa vierähti yhteensä varmaan yli parisen tuntia tuolla reissulla. En malttanut millään siirtyä siihen varsinaiseen salitreeniin, kun tuo leikkiminen vei niin mukanaan. Oli vaan niin törkeen hauskaa koko ajan! Ois tosi kiva, jos saisi tuon ison tilan siirrettyä mukanani, sillä uskalsin tehdä asioita, mitä en normaalisti tee, koska lattia oli tavanomaista pehmeämpi.

Mummolasta Rukalle on matkaa 25kilsaa, eli ei paha verrattuna matkaan Kuusamon keskustaan. Kaupungissa salin valintaan vaikuttaa sen läheisyys, ja motivaatio esim aamusalille lähtemiseen on hankalampi kasata jos salille on vaikea mennä. Kaupungissa joku kilometrikin voi tuntua pitkältä, sitten taas tällä kertaa tuo 25 ei tuntunut missään. Ajelin mummon Micralla ihan tyytyväisenä. Tässä voi vaikuttaa myös kuusamolaismentaliteetti, eli syrjäkylillä oltaessa se on ihan normisettiä, että matkaa kertyy, siitä ei käy edes mielessä alkaa naputtaa. Autosta olisikin paljon iloa, voisin alkaa käydä Kuopiossa just sillä salilla missä on parasta olla, eikä tyytyä vaan siihen mikä on saavutettavissa.

 Käsilläseisonta on asia, minkä haluan ehdottomasti oppia. Tällä hetkellä se on vielä sillä tasolla, että pelkään niskoilleni tulemista, ja se estää mun kunnollisen treenaamisen.

En hirveästi ole harrastanut tuota itseni kuvailua salilla. Siis tuota itseni kuvailua iPhonella peilin kautta. Musta tuntuu, että pitäs olla jotain pointtia siinä mitä kuvaa. Toisaalta pitäs ehkä totutella ajatukseen, että se pointti on siinä, että saa blogiin kuvamateriaalia :D

Uuden vuoden lupaus spagaatista on varmaan vielä ihan yhtä jumissa kuin tähänkin asti, mutta jotenkin ihmeellisesti pystyn kuitenkin kiskomaan jalkaani ylemmäs ja suoremmaksi kuin mitä ennen. Teenkö sen sitten puhtaasti vaan voimakkaammilla lihaksilla, vai voisiko se liikkuvuus sittenkin olla kohentunut? Oli miten oli, mutta näihin kahden alemman kuvan asentoihin en olisi vielä muutama kuukausi takaperin päässyt. Niissäkin on vielä paljon matkaa suoraan yläjalkaan, mutta omaksi edistyksemisekseni tämä on jo huomattavaa.

Ainoaksi miinukseksi tältä salikerralta mainitsen sen, että yläkerran kauppakeskus Kumpareen Subway ei ollut auki, ja saattaisi nälkä tulla sen aukeamista odotellessa kun se seuraavan kerran aukeaa lokakuussa. En oo subilla käyny pitkään aikaan, ja olin ajatellut että voisin siinä vähän chiitata ja ottaa salin jälkeistä hiilaria. Mutta ei siis väkisellä, tällä kertaa.

Kauheen pimeä kuva, mutta mielestäni varmaan Suomen siistein ja
parhaimmalla paikalla oleva Subway, näköalaakin monta kymmentä kilomtriä.

Samaan hintaan olisi päässyt myös saunaan, ja olin kaiken tuon salilla tanssimisen jäljiltä niin hiestä märkä, että olisin sinne tosi kovasti halunnut. Pyyhettä ei vaan ollut mukana, ja vuokraaminen olisi ollut 3e. Harkitsin jo, että mitäs jos vaan pyyhin itteni miljoonaan käsipaperiin, mutta jätin sitten maailman metsät kuitenkin raiskaamatta. Siinä olisi moni puu itkenyt katkeraa tervaa.

Saispa lisää tämmösiä salipäiviä, ai että sentäs ^^