Tankovuosi 2013 ja uudet lupaukset

Blogi täyttää tänä joulun välipäivinä yksi vuotta! Mamma on ylpee, oma pieni blogivauveli ^^

Kuva

Hirveän kivaa on ollut tämän parissa, ja ihana kun on siunaantunut mukavia lukijoitakin :)


Vuosi sitten kuvailin tankotavoitteeni vuodelle 2013 seuraavasti(violetilla nyt lisätyt kommentit):

• -Spagaatti. (vähän pelottaa jopa ku oon ihan mahottoman jäykkä.... Mulle tulee identiteettikriisi jos saan tän....) Höhö :D Ei todellakaaan :D Ei näillä leveyksillä :D Identiteetti pysyy yhä ehjänä :D

Marraskuu 2013

• -perhosfobia pois, eli rento perhonen ja toukka. Check!! (Tästähän menin ylikin, kun saan Ayshan.)

Kesällä se muthaf*ckah kasvoi jatkettuun asti!

• -sujuva takanoja. (Noooh, mikä nyt on sujuva, vihaan sitä edelleen, mutta se menee aina.) Sanon, että semicheck!!
• -jatkaa inverttiprojektia (tää nyt toki tulee ihan automaattisesti koko ajan). (Olen tänä vuonna tehnyt paljon havaintoja erilaisista invertoinneista, siis sen päälle, että vain tavalliseen tapaan lantio tangon edessä invertoi ja ilmainvertoi.) Joten ehdoton Check!! Ja homma jatkuu!
• -oisko liian hurjaa vuodessa voida käsien varassa kiikkua tanko ylös? Saahan sitä yrittää  (Nyt en kyllä tiedä mikä on tämän tilanne, enkä ole nyt tankojen lähelläkään päästäkseni testaamaan. En kuitenkaan usko, koska epäilen pääseväni noin puoliväliin.) Eli 1/2 Check!
• -olkanousu, siis ihan vaikka yksiki asiallinen. Check!! Jatketaan ilmaolkanousuun.
• -käsilläseisonta, vakaa semmonen,ihan missä tahansa variaatiossaan +ilman fobiaa  (Hmm... En aina pääse siihen seinääkään vasten, joten en sano check. Ja se vieläkin pelottaa. Mutta jaksan kyllä olla siinä, sitten kun siihen pääsen.) Nytkähdys-check.

Ensimmäisiä Ayshoja. Lokakuu 2013.

Vuodelle 2014 kirjaan seuraavat tavoitteet:

• Jatka inverttien siistimistä ja eri variaatioiden opettelua.
• Voimista olkanousua ja sen variaatioita+ilmaolkanousu. Kun voimaa alkaa löytyä, kehitä Planchea (vaakatasossa oleminen)
• Spagaattiprojekti jatkukoon, sama mikä niistä.
• 100% Aysha joka otteella, joka yrittämällä. Ja variaatiot(straight edge, ja tiiä jos loppuvuonna vähän kokeilis jo miltä tuntuu Iron-X.)
• Nyt sinne kattoon asti käsien varassa kiipeämällä!
• 5 puhdasta leuanvetoa (eli suorilta käsiltä).
• Dat damn Allegra...
• Käsilläseisonta vakaaksi, ja vasten tankoa. Vähemmällä fobialla.
• Silta, nätti semmonen, ilman että sattuu aina ranteisiin koska hartiat ei anna periksi.
• Pysyvä kädetön Cupido eli Hummingbird eli Kolibri. Oon yrittäny aina luomuna, mut jalat on siihen liian hikiset. Tää on niitä ekoja mitä opin jo aikoja sitten, ja sit se katosi.
• Väärän puolen kaksonen ja supermies ja cupido ja perhonen ja josko ne ayshatki menis väärältäki, osa ku on nyttenki vähän kuka miltäki puolen.
• Työstä Deadliftejä.
• Panosta suorin jaloin invertointiin, vaikka miten väsyttäisi.

Kevät 2012(!). Kolibri, missä oot?!?!

Silta, lokakuu 2013. Gotta love that olkapääkulma...

On tosi aiheellista itse kullakin pysähtyä ja miettiä omaa vuottaan. Itse aloitin tämän vuoden osaamatta tehdä perhosta, ja nyt teen sitä jo vakaasti jatkettuna, ja saan ayshat noin 80% ajasta. Ja olen siirtynyt ohjaamaan, mistä voidaan olla montaa mieltä onko se nyt hyvä juttu vai mikä juttu se on. On kuitenkin asioita, joiden huomaan kulkevan mukana lähes muuttumattomina, kuten nämä liikkuvuus/venyvyysjutut. Vanhako sitä jo on, ettei se oikein irtoa, vai mikä häh.

Kaiken kaikkiaan tarkoitukseni on antaa itselleni vähän arvostusta siitä edistyksestä mitä tässä on tullut tehtyä. Usein sitä kokee itsensä niin kyvyttömäksi, koska treenaa aina asioita mitä ei osaa. Syntyy harha, ja tulee mollattua itseään. Ei sillä, etteikö mussa olisi paljonkin vikaa ja välillä meno on melko, ellei erittäinkin, kömpelöä. Mutta mitäpä siitä, kun tärkeämpää kuitenkin on se matka, eikä se päämäärä. Se oppiminen on loppujen lopuksi kuitenkin se tyydyttävä kohta, ei niinkään se että osaa aivan kaiken ja voi ruveta lekottelemaan laakereillaan tai keksimään jotain muuta täytettä elämäänsä. Paitsi jos oot superhyvä ja voit alkaa kiertää ympäri maailmaa. Koskaanhan ei tietysti valmiita olla, kukaan meistä :)

Deadliftin alku. Valmiina seuraavaan askeleeseen, alkaa lantion keräys eli jalat
syliin.

Tässä näkyy vuoden 2013 HeiaHeia. Treenimääriä on paikoitellen todella paljon, välillä paljon vähemmän. Kesä piti levätä, koska aloin sairastella joka kuukausi. Mutta se kannatti, koska viimeisin flunssa oli syyskuussa ja jos nyt vielä pari päivää jaksan niin koko loppuvuosi meni olematta kipeä. Vuoteen 2013 mahtui 7 flunssaa. Eli kroppa on ollut aika kovilla. Tankoa vuoteen 120 kertaa, ja salia 67. Siihen päälle tanko-ohjaukset, ja jokunen tanssikerta muita tansseja. Taskuun jäi se 3kg lihasta ja läjä muistoja :)

Liikunnasta on kuitenkin tykätty, vaikeuksista huolimatta, ja fiilis on aina ollut huikea. Syksyllä ei ollut montaa salikertaa, pelkkää tankoa vaan. Sekin vähän tympäisi, koska siihen tankoilumassaan mahtui monta vähän väkinäistä treeniä. Onneksi rakkaus lajiin kuitenkin kantaa, eikä se sinänsä silti ihan totaalista pakkoa ole. Vuodessa oli myös monta innostavaa workshoppia sekä Suomessa että Espanjassa ja tuli kokeiltua kaikkea uutta, myös tankoon liittymätöntä :)

Huomaan tästä sen, että joskus oman olotilan oikeasti ymmärtää vasta jonkun ajan kuluttua. Sillon kun sairastelin en silti kokenut olevani kovin piipussa. Ymmärrän sen nyt, että ei ihmekään jos olin kipeänä tai jos välillä ei jaksanut. Kovasti salitreenien seassa tankoillessa tuntui tosi usein siltä, että se on kaksi nostoa ja mä oon ihan done, kädet ihan löpönä. Liika vain on liikaa. Ensi vuodelle harkitsin, että ilmoittautusin jazz-tanssiin ja balettiin Kuopion Tanssiopistolle vai mikä olikaan, mutta pelkään jos se ei sitten maistu tai alkaa painaa töppönen taas. Mieli kyllä jaksaisi, mutta kroppaa täytyy kunnioittaa. Ei se ole laiskaa, jos ei napostele aina tuo liikunta, se voi olla kehon tapa kertoa, että nyt riittää. Motivaatio alkaa myös hukkumaan, mikä on merkki ylitreenauksesta. En halua semmoseen vajota, ja sen vuoksi ensi vuonna joidenkin asioiden täytyy olla eri tavalla ensi vuonna kuin mitä oli tänä vuonna.

Tässä on mun tankovuosi videona. Tämä video ei ole kasa niitä hiotuimpia pätkiä, vaan moni näistä on aidosti joko ihan ensimmäinen tai vähintään alle viides jotenkuten onnistunut yritys kuhunkin temppuun. Sen vuoksi tekniikka ei ole kovin nättiä. Tää on taas näitä fiilispätkiä :)


Olen ihan positiivisena ensi vuoden suhteen. Toivon, että se on vähän kepeämpi vuosi, että saisin treenata enemmän itseänikin varten, eikä vain ohjauksia, ja treenata muutakin kuin tankoa. Valmentaja tekee sen tankotanssijan saliohjelman mulle, ja haluaisin sitä ihan tosissani toteuttaakin. Lihatalkoisiin :) Sain Kuusamosta alennusmyynneistä törkeen halvalla Fastin HT-R-proteiinia 2 pussia. Kuvauksessa lukee, että kovaa treenaavalle, jolla on jo iso lihasmassa. Eli siis minähän se, ehdottomasti, vastaan kuvausta :D Tunsin kyllä tässä joululomilla salimotivaation kipuavan, ku nuo pussukat huuteli mulle hyllystä :P

mums mums :P

Summatakseni tämän lätinän yhdeksi lupaukseksi itselleni, niin:

• Vuonna 2014, kuuntele omaa kroppaasi ja mieltäsi ja tee just niin kuin itse haluat ja mikä tuntuu hyvältä just sinusta. Etene hitaasti ja nauttien matkasta :)

Maailmalla on kans oltu ahkeria:

Näitä en kuitenkaan ota tavoitteekseni, not gonna happen :D

Mikäli sulla, lukijana, sattuisi olemaan jokin toivomus blogini sisällön suhteen, niin mielelläni kuulisin :) Mitä on kiva lukea? Enemmän sitä, vähemmän tuota?

ps. koko vuoden suosituin hakusana blogiini on sanalla Nuuskamuikkunen. Koska mun yks kuva sisälsi pumpatun nuuskamuikkusen. Ihan sama mitä oon koko vuoden sen jälkeen blogiini kirjoittanut, kun ainoastaan nuuskamuikkusella on ollut oikeasti tilastollisesti merkitystä. God damnit :D