Elämä on erilainen vakiotankoilijan silmin. Tässä blogissa käydään oman mukavuusalueen ulkopuolella, ja takaisin tullaan taas yhtä tarinaa viisaampana, elämän hauskuutta silti menettämättä.

"You will find only what you bring in." -Master Yoda-

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Askeleita pyörivään maailmaan

Tankoharrastusta takana päälle parisen vuotta, oiskohan jo aika siirtyä treenailemaan sitä pyörivää tankoa? Vai oiskohan vielä liian aikasta, jos vetäis pari seuraavaaki vuotta vielä staattisella... :D

kuva


Joissain maissahan tuntuu olevan varsin tavanomaista, että treenaus tapahtuu pääasiallisesti pyörivällä tangolla. Näitä on varsinkin ne maat, joissa tykätään olla nätisti, usein niissä korkkareissa. Pyörivä tanko lisää näyttävyyttä, eikä tarvitse kärsiä siitä nihkeydestä, mikä tulee lentämättömien spinnien läsähtämisestä. Senkus pitää kiinni ja tanko hoitaa sen pyörimisen, asennoissa voi myös viipyä tai on suotavaakin viipyä paljon pidempään. Tai no, kyllä siinä pitää rehkiä sen vauhdin pysyvyyden eteen. Haittana tässä on se, että sitten kun liikaa rakastuu spinnitankoon jo harrastuksen alussa, staattisella tangolla ei saa oikein mitään aikaiseksi, kun taas oikeasti staattisella tekeminenkin näyttää varsin lennokkaalta ja liitävältä, kun sitä osaa käsitellä.

Rolling Stone :P

Turvallisuuden puolesta lienee yleisesti sanottuna parasta aloittaa harrastus staattisella. Turhaan sekoittaa päätä, siis kirjaimellisesti, alkaa pyörryttää. Spinnitanko vaatii myös enemmän voimaa siinä mielessä, että kiinni pitäminen on haastavampaa tangon pyörityksen vetäessä ihmistä irti tangosta. Kaikki on vaikeampaa ja raskaampaa. Pyörimisliike saa myös ikään kuin kadottamaan jälleen kerran näkemyksen siitä, missä on mikäkin raaja ja minne mitäkin pitäisi laittaa. Osalla ihmisistä sisäkorvan tasapainoelin on niin herkkä, että jo pienikin pyöriminen saa voimaan pahoin. Toiseen suuntaankin olen tavannut ihmisiä, joita saisi pyörittää koko päivän ja missään ei tunnu.
kuva

Jyväskylässä ei siellä treenatessani ollut mahdollisuutta saada spinnitanko-opetusta, joten periaatteessa jyppyläläisen treenaajan on mahdollista edetä vuosia joutumatta edes koskemaan spinnitankoon.
                                                   kuva
Oma kosketukseni pyörivään tankoon tapahtui ensimmäisen kerran New Yorkissa Body&Pole-studiolla PowerPole-tunnilla. Tehtiin pyörivää kynttilää, vai mikä tikku se onkaan ja jotain muitaki hullutuksia. En kehdannut sanoa, että joo, tota en oo ikinä pyörivään koskenutkaan. Mutta sinne se neitsyys jäi. Olin muutenkin aika kaukana omalta comfort zonelta noilla Nykin tunneilla, jaksoin hädin tuskin hyppyinvertoida (hyi,olin silloin vielä huonoilla teillä...) muutaman kerran, mutta onneksi rohkeus ja päättäväisyys ja tietynlainen tietämättömyys suojeli noloudelta, en tajunnut olevani aivan väärässä porukassa :D Fiilis oli silloin vielä niin vahvasti siinä oman navan ympärillä, kun osasin riemuita kaikesta pienestäkin vaikka olisi miten rumalta näyttänyt. Ei ollut tätä vuosien mukanaan tuomaa vertailun painetta, kun tieto on lisääntynyt ja maailman tuottama tankomateriaali on kasvanut. Siihen kun pääsisi takaisin, miltä se silloin tuntui...

kuva


Vaan eksyin aiheesta. Kotona kesällä 2012, kun ostin ensimmäisen kotitankoni, pyörin vähän harvakseltaan. Silloin osasin lähinnä pitää siitä kauhuissani kiinni ja häkeltyä vauhdeista. Pian sitä kyllä oppi jotain perusjuttuja hallitsemaan, että ihan pyörivänä skorpparin tai perhosen. Espanjasssa viime kesänä treenattiin pyörivällä jonkun verran. Syksyllä kun kävin jokusen kerran Vertical Clubilla, tuli taas ihan vähän treeniä, siellä kun se fiksusti kuuluu jokatunnin materiaaliin tehdä aina jotain myös spinnillä. Altistuu väkisinkin, mutta sen verta vähän, ettei mene pää sekaisin.

kuva


Kuopion RSP:llä on viisi spinniksi saatavaa tankoa, mutta säännöllisesti siellä ei ole opetusta niille. Osallistuin taannoin niiden ekaan ns koeajoon, joka oli 2h spinni-intensiivi. Mielissään siitä, että tuli uuttakin juttua kokeiltua, mutta toisaalta aivan karmea setti, kun 2h on ymmärrettävästi aivan jäätävän pitkä aika tehdä jotain karusellitreeniä. Tuli aika paha olo.

Tästä on kuitenkin video, joka sisältää myös ulkotankopörhellyksen.

Ja bonuksena, vihdoin ja viimein, PERHOSKÄSSÄRIKAATO! MRRAaauuhh!! En oo sitä vasta ku puoltoista vuotta treenaillu! :D Täytyy tehä joku kombinaatiovideo kaikista näistä tuskaisista yrityksistä kohti tätä hienoa hetkeä, kun vihdoin ja viimein jaksoin ja uskalsin tämän tehdä :D




Mennessäni tuonne spinnitunnille tympi aika pahasti. Paino oli justiinsa noussut, ja tuntui niin hirveän raskaalta. Sitten kun katsoin tuota videota tulin ihan hirveän onnelliseksi. En näyttänyt videolla yhtään siltä, miltä tuntui. Ei ollenkaan punkeroa tai raskasta tai pahanoloista kun mitä pelkäsin. Se antoi toivoa, että ehkä tässä vielä johonkin pystyy, vaikka onkin pistetty lisäpuntit vartaloon. Ehkä tää paino muuttuu hyvänä treenibulkkina lihakseksi, tai jotain. Tosin, siis tuosta hetkestä tää paino on edelleenkin vaan jatkanut nousuaan.

huhti-toukokuun fiilis, vähän laimee :)
Omalla kotitangolla tein tässä joku aika sitten elämäni ekan freestylen kokonaiseen biisiin spinnitangolla. Oli ihan kamalaa :D Pyörrytti aivan hirveesti, ja mun kotitanko on tosi sutjakka spinnaamaan, siis herranjestas ei takkuile yhtään mistään! Oon ihan innossani siitä, mutta eeeeeei hitto mikä yökötys! Varsinkin kun invertoi, pää meni siis aivan sekaisin... Sitä videota en ala julkaiseen :D


Mut sen sijaan tykästyin kyllä itse ajatukseen, ja aion jatkossa treenata enemmän spinniä :)

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Elämä on ohimenevää, mutta fläsä on ikuista

Hey guys! Mul ois niiiin paljon kerrottavaa! Tai siltä ainaki tuntuu! Mut eka mä jauhan vähän siitä, miks en oo kertonu viime aikoina mitään.



Katsos, semmonen vähän blokki ollu tässä päällä. Ku mun treenit on kokeneet pienoisen fyysisen ja henkisen notkahduksen, nimeltä Viisi Kiloa Fläsää.


Kyllä, näin on päässyt käymään. Oon joskus sanonut, että jos lihoo, niin siitä porsastelusta pitää edes nauttia. Enpä oo nauttinut. Nimittäin huolestuttavinta tässä on se, etten tiedä mistä tuo on tullut, enkä näytä pääsevän siitä eroon. Huhti-toukokuun vaihteessa kilot aika yllättäen ilmestyi, todella nopeasti, ja ei oo siitä terveellisistä elämäntavoista huolimatta poistunut. Oon tässä itseäni syyllistänyt ja itsesäälissä rypenyt, niin ei ole siltä kaikelta depikseltä sitten ehtinnä tänne blogiinkaan raapustelemaan. Unohtamatta tietysti sitä ihanan tervettä kadehdintaa, mitä voi harrastaa aina kun lähettyvillä tai videolla on joku pieni hoikka tyttö, joka suorastaan lentää ylös sitä tankoa, kun oma kehonpaino on niin pieni.


Lähdin epäilemään, että kilpirauhaseni on vihdoin ottanut ja seonnut, mutta eipä mitä. Se epäkiitollinen pieni p***a näytti sellaiset lukemat labroissa, että tiputtiin viiterajojen ylittävistä lukemista viiterajojen puoliväliin(ei silti vielä normaaliin...) ja lääkäri otti jo aiemmin pöydällä olleen lääke-ehdotuksen pois tarjonnasta. Harkinnassa on nyt yksityinen kattava lääkärikäynti, koska näissä asioissa nuo labra-arvot ei tosiaan ole autuaaksi tekeviä, ja pelkästään niiden tuijottelu jättää oireet kohtaamatta.


Oli varsin hämmentävää näin psykologisesti, että terveemmät labratulokset aiheutti pienen depiksen. Olin ihan valmis luovuttamaan, koska oireita löytyy muitakin kuin sinnikäs, selittämätön painonnousu. En olisi jaksanut enää yksin miettiä ja keksiä, että mikä hitto tässä mun kropassa oikein mättää. Miksei mikään toimi loogisesti? Teen kaikkeni, ja enemmänkin, ja silti ei vaan laihdu.  Hanskat tiskiin ja pillerit suuhun, minä en jaksa enää! Mutta sitten näin ei käynytkään, joten tämä ajoittain tuskainenkin yhden naisen terveysoperaatio jatkukoon. Back to the drawing board...


Jos ajatellaan positiivisesti, niin se "hyvä" arvo merkkaa sitä, että olen tehnyt jotain oikein. Gluteeniton ja ravitseva ruokavalio toimii. Se vaan, että vissiin jos vähänkin käy herkkupuolella, niin kuin tavallinen ihminen välillä käy, niin saan siitä ihan kohtuuttomat seuraukset. Ja näköjään vaikka en kävisikään.



Haluan huomauttaa, etten silti ole mielestäni lihava, vaikkei peilikuva tällä hetkellä miellytäkään. Paino on logistinen haitta, joka kirjaimellisesti vetää matalaksi. Ei vaan jaksa pieni ihminen isoa perunasäkkiä vetää lipputankoon. Eli suomeksi, nyt ei oikein nouse oma kehonpaino tankoon. Tai nousee hitaasti, ja tuskaisasti. Toisaalta eiköhän jokainen nainen ymmärrä, että tämmöinen kehon negatiivinen muutos vähän saattaa hatuttaa...


Kävin jossain ilmaisessa kehonkoostumusmittauksessa, ja fläsää tulisi tiputtaa 9 kiloa ollakseni optimissani. Silloinkin jäisi siis sitä terveellistä rasvaa vielä. 9 ylimääräistä kiloa ja pääosin alakropassa on varsinainen hidaste tässä tankoilubisneksessä. Olen 160-161cm pitkä, ja painan tällä hetkellä 66kiloa. Not too funny, man...



Eipä silti, paljon hyvääkin olen saanut aikaan tässä vuosien varrella. Lihasta on tullut ja sitä en ole menettänyt, ja vointi on parempi kuin vaikkapa vuosi sitten. Väsyttääkin vähemmän.
Vihersmoothie, väristään huolimatta varsin namia :P

Uusimpia päätöksiäni fiilata oloani eli kilppariani on mm. mennä oikeasti ajoissa nukkumaan ja nukkua se 7-8h, jodilisät Kelp-levän muodossa, spirulina, berberiini, seleeni parapähkinöistä, suolaa rkl päivässä.

Näihin kahteen kuvaan kiteytyy treenieni tehokkuustaso pahimman harmituksen ajoilta, kuta kuinkin :D


Sitten olen tässä tehnyt paluun punttitreeneihin aktiivisemmin, koska se on niitä ainoita asioita, joiden parissa koen oikeasti kehittyväni ja kykeneväni ja millä on mitään vaikutusta siihen rasvaankaan. Syketreenejä (lenkit ja jumppa) olen miettinyt, mutta ymmärtänyt, että kilpirauhanen stressaantuu siitä, joten rasva ei pala. Intervallitreenit kai ehkä toimis. Yks mun ongelmista on myös heikentynyt insuliiniherkkyys, jonka hoito vaatisi sokerittomuutta (pirun vaikeeta) ja matalaa hiilaria, mutta kilppari tarttee hiilaria pärjätäkseen. Kumarra-pyllistä-dilemma, indeed.

Nööön nöön nöööön!

Aikoinaan Teksasissa pärjäsin aivan parhaiten elämässäni. Nukuin tarpeeksi, treenasin melkein päivittäin, söin aamupuuron, viherjuoman, vitamiinit, joitain superfoodeja, proteiinilättyjä, salaatteja ja kanaa, enkä ikinä kieltäytynyt myöskään hamppareista saatikka jälkkäreistä jos niitä ehdoteltiin eli toisin sanoen cheat mealit oli kohdillaan. Arkihyötyliikuntaa ei ollut, paitsi satunnaisilla reissuilla. Elämä taisi vaan olla niin stressitöntä. Suomeen tultuani lihoin samantien 4 kiloa, ja senkin tiputtaminen oli ikuisuusprojekti. Silti, harva laihtuu vaihdossa, varsinkaan Jenkeissä.


Mut hei, elämää on kiloista huolimatta! Välillä treeni kulkee ja välillä ei, välillä se menee perille vaikka söisi saippuaa, ja välillä ei tapahdu mitään vaikka kaikkensa antaisi, sellaista se vaan välillä on. Seuraavaksi kirjottelenkin sitten niistä oikeasti kivoista jutuista, kun nyt sain tämän mieltäni synkentäneen asian sanotuksi :) Enemmän elämää ja vähemmän valitusta :)


sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Tankotanssijan saliohjelma

JES! Vihdoin se on täällä blogissakin! Tankoilijan saliohjelma! I did it, wuuh! Kesti ikuisuus saada kuvat otettua, kun treenisali vaihtui matkan varrella, ja kunnes kohdalle osui kiireetön hetki (semisti)kuvausmyönteisen seuran kanssa. Kiitos Elinalle kuvailusta! Sitten tuli teknisiä murheita, ja kylläpä pitää lämpimät säät tehokkaasti tuottamattomassa tilassa :D

Mut ny lähetään fiiliksellä etiäpäin! Teksti on pitkä, mutta minähän en kakkaa tuota, jos siltä voin välttyä :P
Klikkaa tätä instavideota, jotta näet sen, et joudu eri välilehdille tai mitään.

Ohjelmahan ei ole oma keksimäni, vaan Optimal Performancelta minulle tehty. Kaikki tämä muu jorina onkin sitten omaani. Kuvailen tässä postauksessa ne liikkeet, mitkä ohjelmaan on laitettu, mutta jääköön tekijänoikeuden piikkiin niiden tarkempi yhdistäminen ja liikesarjojen tarkemmat toistomäärät ja myös erittäin tärkeä ja helposti unohtuva asia eli liikkeen rytmitys ja toiston kesto sekä lepoajat liikkeiden välissä. Lihastreenin hormonaalinen vaikutus on paljolti kiinni juuri näistä seikoista. Satunnainen vemputtelu ei ole kovin tehokasta.

Kuten jo aiemmin nakuttelin salilla treenaamisen alkeista, niin samat periaatteet pätevät myös tässäkin ohjelmassa. Salille ei mennä heiluttelemaan painoja miten sattuu millä tahansa painoilla, missä tahansa järjestyksessä ja puolivillaisella tekniikalla. Tai voi mennä, mutta kehitys on sitten sen mukaista tai saatat kehittää itseäsi lähemmäs sairaslomaa. 

Haluan vielä painottaa, että tässä nyt nähtävät liikkeet ei suinkaan ole mitään one and only-tankoilijalle tarkoitettuja, vaan varmasti jos pyytäisin toista ohjelmaa, sieltä räpsähtäisi vaikka mitä hyödyllistä vielä, mitä ei tässä nyt ole.  Ja kuvissa nähtävä oma tekniikkani ei nyt ole mitään puhtainta ihan joka kohtaan, meinasi vähän hoppu välillä olla, että ehtii napata ennen kuin joku viaton palaa hääräämään taustalle ja päätyy kuvaan. Sinun liikkuvuutesi on toivottavasti myös parempaa kuin minun, jotta voit esim kyykkäillä helpommin. Kuvissa on "showpainot" tai ei painoja ollenkaan, en alkanut häärätä kiekkojen kanssa ihan vain näyttääkseni vakuuttavalta. Joskin myönnettäköön, etten pidä oma tekniikkaani riittävänä muutenkaan esim kyykyissä ottamaan isoja painoja.

Lämmittelyliikkeitä. Jotain sykettä nostavaa liikettä valinnan mukaan, niveliä liikuttavaa keppeilyä sekä lihakset herättävää ja avaavaa rullausta. Putkirulla lisää verenkiertoa sekä lisää liikkuvuutta, ja sitä voi tehdä koska vaan, ennen tai jälkeen lihastreenin. Venyttely sen sijaan ei ole lämmittelyä, ÄLÄ tee sitä ellet halua lisätä riskiäsi loukkaantua sekä vähentää voimantuottoa.


Teoria

Tankoilijan saliohjelman tausta-ajatuksena vaikuttava teoria löytyy Lihastohtorin blogista selkeimmin ja vakuuttavimmin selitettynä. Teksti: Voimakas ilman suurta massaa?
Tiivistetysti: Mitä pienempi kroppa, sitä helpompi se on nostaa ja sitä kevyempi sitä on liikuttaa. On mahdollista olla vahva olematta iso. Mitä isompi lihas, sitä helpompi on olla voimakas, mutta se ei ole välttämättömyys. Myös alhainen rasvaprosentti toki auttaa, ja moni on ehkä huomannut myös pienempien tankoilijoiden olevan varsin ilmavia tähän lajiin, kun oman kehon painopiste on aina lähellä tankoa, mikään osa ei ulkone kovin kauas. Joskin pienellä naisella on myös pienemmät lihakset. Miten se on mahdollista olla voimakas ilman isoa lihasta? Hienosäädetyllä lihaksen hermotuksella. Mitä koordinoidumpi lihas, sen paremmin se saa energiansa käännettyä voimantuotoksi juuri halutulla tavalla, synkronoidusti muiden lihasten kanssa.

Mikään saliohjelma ei ole ikuinen, eikä tätäkään tulisi hinkata ultimaattisena totuutena maailman tappiin asti. Tarkoitus on tehdä viikossa 2-3 salitreeniä, yhteensä ~20 kertaa, jonka jälkeen olisi aika taas tarjota keholle uusia ärsykkeitä kehityksen jatkamiseksi ja tottumisen estämiseksi. Samaan aikaan on tarkoitus myös tankoilla, jotta salilla kerätty voima hermottuisi tankoillessa vaadittaviin liikeratoihin. Lepopäiviä tulee olla tietysti myös viikossa se pari kappaletta ja panostaa kehonhuoltoon, eli venyttelyyn, hierontaan, putkirullaukseen, joogaan jne. Unohtamatta sitä ravitsemusta!

Lämmittele kohdennetusti niitä lihaksia, joita tulet treenaamaan. Askelkyykyssä ylhäällä se hyvä pohje-takareisi-kosketus-tapa tehdä, ja alhaalla se perinteinen mutta polvelle rankempi ylös-alas-hinkkailu. Liukuportaat vs hissi.


Miksi?

Miksi treenata punttia, jos tahtoo vaan tankoilla? Puntilla saa treenattua kohdennetusti voimaa. Se on pikahissi. Monet tankoliikkeet on alkuun liian haastavia kehittääkseen voimaa nopeasti, jos ei vain yksinkertaisesti pääse niihin hallitusti lihaksia käyttäen. Salilla on myös helppo korjata toispuoleisuutta, sekä kehittää syystä tai toisesta suhteessa heikommaksi jääneitä lihaksia, joita kuitenkin tarvitsee ja jonka puute näkyy esimerkiksi tasapainon heikkoutena. Käsi sydämellä, oletko koskaan kokenut esimerkiksi toisen olkapääsi olevan rasittuneempi kuin toisen? Auttaisiko jos toinenkin osallistuisi olemalla yhtä vahva? Tai jos rasitus ei olisi yksipuolista, vaan myös tukilihakset huomioivaa? Sali on myös tehokas, koska toistot on isompia ja hallitumpia kuin tankoillessa, jossa yleensä aikaa menee paljon myös mentaalityöskentelyyn ja roikuskeluun.

Jalkalihaksetkin ovat tärkeitä, koska terve keho on kokonaisuus. Mutta tanko kehittää huonosti jalkoja. Ihan sama kuinka tehokkaasti ajattelet puristavasi takanojassa sisäreisillä, tai kiipeäväsi etu/takareisillä, ei se vielä riitä jalkojen isojen lihasten optimaaliseen kunnossapitoon. Voimakkaista jalkalihaksista hyötyy tankoillessa, mutta ne kehittyy huonosti pelkällä tangolla. Rajansa tietysti kaikella kyykkäilyllä. Jos haluat kauniin muotoisen "ghetto bootyn", niin paljonko olet valmis sietämään sen eteen, että sen hilaaminen tankoon on raskasta ja saatat joutua tinkimään esim invertin ja olkanousun räjähtävyydessä.

Tämä tankotanssijan saliohjelma ei kuitenkaan tähtää isompaan takamukseen, koska se taas vaikeuttaa sitä nostelua.


The How

Ja sitten itse asiaan. Ohjelma sisältää 4 eri treeniä, eli 4:lle eri päivälle. Jokaisessa treenissä on 6 liikettä kahden liikkeen pareissa. Jokainen treeni sisältää sekä ylä, että alakropan liikkeitä. Aloituksessa on aina ne raskaimmat, viimeinen pari on kevyempiä ja eristetympiä liikkeitä tähdäten tukilihasten kehittämiseen. Rytmitys on usein joko lihasta voimistavaa eli pieni toisto ja kovat painot, tai sitten räjähtävyyteen tähtäävää eli tavoitteena ei ole hidas eksentrinen laskuvaihe, vaan rivakka ylöstulo.

Treenin kestona max tunti. Hormonitoiminta ja lihaksen vastaanottokyky ja silleen :) Liikkeet on pitkälti vapailla painoilla, koska oma liikerata on paljon kehittävämpää kuin laitteen esimäärittämä. Vapaat painot ovat myös turvallisia, kunhan huolehdit että tekniikka tulee samassa suhteessa painojen kanssa.

Mitä se käytännössä tarkoittaa kun treenataan voimaa, niin liikkeet tulee tehdä suurimmaksi osaksi isoilla painoilla, ja toistomäärät ei ole hurjia. Tukilihasten treenaaminen sen sijaan on pidemmällä sarjalla, eli ei tähdätä esimerkiksi takaolkapäiden pullistumiseen tyyliä "joka tytön unelmaolkatoppaukset", vaan vahvistumiseen.



Moninivelliikkeet

Ne parhaiten koko kehoa treenaavat, eli kehonhallintaa kehittävät yleisliikkeet. Ja samalla myös kyykyt.

Tähän ohjelmaan kuuluu kahdessakin eri treenikerrassa tehtäviä kyykkyjä, mutta eri rytmityksellä. Toisella kertaa panostetaan lihaksen tuntumaan, toisella räjähtävyyteen. Jos liikkuvuus on ongelma, käytä jalkojen alla korokkeita. Polvet ei saa niiata, vaan aina samaan suuntaan kuin jalkaterät. Pylly ei saa tehdä sitä semmoista työntöliikettä alhaalla, missä alaselkä notkistuu. Selkä koko ajan suorana. Sen verta alas, että pohje koskettaa vähän takareittä. Polvelle on haitallista pysähtyä siihen 90 kulmaan, koska se joutuu jarruttamaan koko painon ja muuttamaan suuntaa kesken kaiken, niveliä rasittaa vähemmän kun mennään koko liikerata alusta loppuun.


Kuten kuvasta näkyy, mahdollista ja suotavaa on treenata vaikka ilman lisäpainoja. Tekniikka ennen kuin mennään pers eellä puuhun. 

Neutraali ote, eli kämmenet kohti toisiaan. Löytyy yleensä leuanvetolaitteesta tai ristikkäistaljan puolivälistä. Leukoja on myös ohjelmassa kahdessa eri treenissä, toisessa hitaita, toisessa pyrkien nopsaan ylös. Jos et jaksa nostaa leukaa suorin käsin ylös, voit ottaa ponnahduksen kevyesti ja laskeutua hitaasti alas tai käyttää kuten kuvassa näkyy, kuminauhaa apuna. Ja aina liike loppuun asti, eli suorilta käsiltä!


Maastavedossa pidä tanko koko ajan pitkin jalkoja ja nojaus taaksepäin, jotta paino ei nii'aa eteenpäin. Selkä koko ajan aivan suorana. Pinnoista vedettäessä anna tankon käydä lattiassa, siitä on turvallinen ja helppo nostaa ylös, verrattuna ilmassa suunnan vaihtamiseen. Korokkeelta vedettäessä sitten sen verran vähemmän painoa, että voi ilmassa tehdä tuon jarrutuksen ilman, että selkä sanoo sopimuksensa irti.


Jalat
Paitsi tietysti, että kyykky ja mave ovat jalkaliikkeitä myös, niin ohjelmassa on muutakin.

Hyvällä fiiliksellä, kuten näkyy ;) Reidenkoukistus mieluiten maaten, jos sellainen laite löytyy.



Olkapäät
Tankoilijan kovimmin pumpatut paikat, jotka hyötyy nekin huolellisesta punttitreenistä, vaikka tankoilu onkin jo rasittavaa. Pitää sinnekin pumpata tasapuolisuutta, voimaa ja huoltoa ;)



Alhaalla, ylös sivulta, ylhäällä ollessa tuo ne eteen, hitaasti alas. Feel the burn, bitch!



Takaolkapäät ja yläselkä/lavat 

Takaolkapäät hoituu paremmin taljassa, mutta nyt osui käteen kuminauhat.


Loistava takaolkapään ja lavan tukilihasliike. Pienet painot, vedä lavat yhteen ja pidä ne yhdessä, jännitettyinä, nosta puntit kohti yläkulmaa, pidä sekka ja hitaasti alas. Väärin tehtynä ei tunnu missään, oikein tehtynä ihan hirveeltä.
Tähän isot painot ja rauhallinen tempo! Kuvassa vauvapainot :D Koko liike aivan alhaalta aivan ylös asti!



Rintalihas

Painojakin saisi laittaa, heh :D Oltiin venyttelyhuoneessa kuvaamassa, väenpaljoutta piilossa...



Hauis ja ojentajat





Vatsat



Suoria vatsalihaksia ei ole ollenkaan. Vatsalihakset kuormittuvat aina esimerksi moninivelliikkeissä, eikä niille täten välttämättä tarvita erikseen omaa liikettään. Tämän lisäksi tankoilu rasittaa vatsoja jo niin paljon, että senkin puolesta salilla niitä ei tarvita, toisin kuin vaikka olkapäissä. Coren on myös oltava jatkuvasti iskussa, koska ilman hyvin palautunutta corea seuraavan päivän treeneissä ei tekniikka tule pysymään kasassa. Tässä tapauksessa onkin tavoitteena, että core kehittyy koko ajan vähän, eikä minään päivänä mene kokonaan tönkköön, jotta treenaaminen on jatkuvasti turvallista.
Tästä todisteena omalta kohdaltani voin kertoa, että olen saanut aikoinaan vatsalihakseni kipeäksi ihan vain vetämällä leukoja. Kyllä ne siellä töitä tekee, vaikket niiden kuolemaa tuntisikaan ;)



Cool down

Laitan saman kuvan kuin alkuun.

Nyt saa ja pitää myös venytellä kevyet palauttavat, mutta EI MAKSIMEJA TAI PITKIÄ!! Lihas ei jaksa suojella itseään, joten venyvyys on suurempaa, mutta lihassäikeet menevät rikki ja olet suuressa vaarassa reväyttää paikkasi, joten älä ikinä venyttele väsyneillä lihaksilla!! Alkulämpässä ei mielellään venyttelyä, koska se vähentää lihaksen voimantuottoa sekä lisää loukkaantumisriskiä. Venyvyyttä lisäävät venyttelyt lämmiteltyinä kevyesti sitten noin 2h salin jälkeen, ei aiemmin.

Jos rasvanpoltto siintää mielessä, salin jälkeen voi nykäistä vaikka reippaat 10-20min intervallit eli aerobista.

Putkirullaa saa tehdä alussa, välissä ja lopussa, koska vaan. Se on ystävä ja lisää sekä verenkiertoa, että liikkuvuutta lempeästi mutta merkittävästi :)


Happy training, polers! :)

Dodih, tämmöttii :) Ja kuten tavanomaista, palaute, hämmentyneet kysymykset sekä kriittinen pohdinta enemmän kuin tervetullutta :)

tiistai 20. toukokuuta 2014

Some messed up videos. Ajantappoa, aivohöttöä!

Tunnustan heti alkuun, että tämän postauksen syntymisen takana on se, että olen saanut kaikkien esteiden kautta pienen voiton ja otettua kuvat sitä kauan tekeillä ollutta tankotanssijan saliohjelmaa varten. Kuntosalin vaihtuminen ja sopivan kuvauskaverin sekä kuvaushetken etsiminen otti aikansa. Mutta väkertäessäni niitä kuvia oon kohdannut sen luokan teknisia haasteita, minkä päälle oon ollu poikkeuksellisen kädetön, mitä ei usein tapahdu. Mun kaikki Applet eli koko omenaperhe tuntu muuttuvan soseeksi ja valuvan läpi sormien. Vitutus, jota en toivoisi kellekään...

Mutta, esteet alkaa olla voitettu, ja nyt tässä turhaumia purkiessani vähän aivohöttöä, kiitos taas ystäväni YouTuben. Tämä postaus ei sisällä yhtään mitään järkevää ja kehotan pohtimaan, kuinka arvokasta aikasi on ja haluatko tuhertaa sitä tämän Youtuben tankovideoiden pohjasakan, joskin varsin hauskan semmoisen, kanssa.

Nyt lähtee, aivot narikkaan rakkaat lukijat!


Ensin osui tämä silmään. Siitä se ajatus sitten lähti.



Sit tuli vastaan tää. Nimessä toki lukee tankotanssi, mut missä se lienee sitten. Näen naisia keskenään sängyssä, ja sen jälkeen kaikki huomio meneekin siihen, miten punaiseksi tuon lattialla kiemurtelevan tytön takamus ja reidet menee. Tais olla karhee lattia. Liekkö ne tyttöset veti pitkää tikkua, että kenen pitää uhrautua tätä videota varten. Toki, siis peukkua siitä, että hoiti homman kotiin vaikka varmaan sattui!





Tästä seuraavasta mä en ymmärrä hittojakaan, mutta nauroin kovaan ääneen pääni sisällä, kun 0.27 eteenpäin tuli manga-tankokihnutusta. Eikä ees mitään ihmeellistä sekään, mut jotenki noi manga-äänet... They crack me up :D





Samalla linjalla on hyvä jatkaa. Oi Japani :D :D




Ja takaisin länsimaihin. Häiriintyneemmäksi menee, oi voi :D


Sitten kun löydät itsesi katsomasta tätä seuraavaa videota, sinun on pakko kysyä itseltäsi, mitä sinä olet oikein tekemässä, ja mitä sinä elämässäsi välttelet. Koska tätä katsoessa huomaa olevansa aivan hukassa ja vain tuhlaamassa aikaa ja elämäänsä.



Tämän kohdalla jo aivot sulaakin nätisti.
"They'll be seeing the jugs they love to see without a single thought. At the strip club they watch as all the implant flop. Flop flop flop. There's a happy feeling in his pants!"
Puhdasta kultaa, sanon minä :D


Joulusta puheenollen, tässä on selkeästi paras lahjaidea poikaystävälle!
Kyseessä siis usb:llä toimiva tankotanssija.
Ja jottei se jäisi mysteeriksi, niin tässä pojat näyttää miten sitä käytetään. Nauroin, ääneen :D

Ja tää vastaava värkki on sitten ihan sulle itelles. Tyttö pyörii sitä nopeammin, mitä nopeammin kirjoitat. Mulla on itsellä sen tasoinen kymmensormijärjestelmä, että pystyn kirjoittamaan nopeasti ja oikein vaikka silmät kiinni tai pää käännettynä pois näppikseltä. Jos toi mun koneeseen laitettais niin joku sais soittaa jonnekkin aikuistensuojeluun ja hakea ressukan pois.

Kaikki on varmaan nähny ja tietää sen pätkän missä kerrotaan, että Teksasissa on tankostudio pyhitetty Jeesukselle tanssimiselle. Tässä on "First cut is the deepest"-biisin melodialle väännettynä Pole Dancing for Jesus-biisi. "Maybe I'll go to church again now I know, that they're pole dancing for Jesus"




Loppuun vois heittää nää perinteiset, joskin tätä nykyä jo huomattavasti määrissä kasvaneet tankotanssifailit.
Eli siis Pole Fail-pätkä. Näistä sais jo oman postauksenkin, ku niin monta on. Piti ihan alkaa karsimaan... Kaikkea sitä, vuosikin sitten tuntui että ne samat muutamat vaan pyörii ja homma oli lähinnä niiden Hot Pink ja Carmen Electra Strippee Polen huonoista kiinnityksistä kiinni.




Palataanpa asiaan, josko ens kerralla ois oikeesti jotain sanottavaakin :P

lauantai 10. toukokuuta 2014

Vähän Vertikaalia elämään

Helsingissä reissattu taas jälleen. Onneks enää yksi koulutuspätkä jäljellä,  mulle alkaa riittää tää junassa istuminen. Bloggeriki tykkää tästä iPadista niin hitokseen, että ihan mahoton nautinto suorastaan.

Helsinki in a nutshell

 
Still loving them ratikkas ^^ <3




Mulla on siis kerran kuussa syyskuusta asti ollu Rorschach-koulutusta. Kivaa kyllä on, jos ei vaan tartteis säätää majoitusta, junia, eväsretkeillä ja kuluttaa rahaa. Pitkään oli hyvä putki, joka kerta joko Vertical Clubille tai Pole4Fitille tankoilee. Sit se katkes ku olin kipee, sit oli sosiaalinen iltameno, jne. Nyt sitten keskiviikkonako se oli kun ostin tomerana tyttönä sen enempiä ajattelematta Facebookin kautta Offerium-tarjouksen, 5krt 35e Verticalille. Aattelin käyttää sen silleen kahdella reissulla eli kahdella visiitillä jos vaan mitenkään mahdollista. Tai sit ihan game ois ens kerralla tehä niin et otan aiemman junan ja 4-5h junan ja työpäivän istuttuani päätän päiväni Aerial Stretchingiin. Tosin veikkaan, että varmaan ne kesäaikataulun pistää käyntiin ja koko suunnitelma muuttuu.


Olenko hylkäämässä iPhone kuvataiteen ja siirtymässä oikeaan kuvanmuokkaukseen? 


Nytpä sitten perjantaina pitkästä aikaa pölähdin Verticalille. Takana tyylikkäästi monta viikkoa ilman kunnollista liikuntaa, koska vappu ja sairastelu ja reissailut jne ja vieläkin niistän ja kädet hikoaa. Mietin, että jotain helpohkoa, eli siispä 2/3 tunnille, jota vetää fellow blogisti Saija. Sinne matkalla olin  kyllä eksyä Guru-tunnille, jota taas veti toinen blogisti Kaisa. Kuulemma ois kevyt tunti ollut, mut tän mun monen viikon pullamössöilyn jälkeen toisen helppo ois varmaan toisen hidas mutta ytimekäs ohjattu itsemurha :D Pitipä siis kannoillaan kääntyä. Ei kato mopolla mahottomia :D Tuskin se huonommin ois nyt menny ku ne kaks aiempaa kertaa, mut ehkä meen sinne sit ku oikeesti ihan kunnolla vakaa aysha ees alla. Sillon aiemmin uteliaisuuttani kävin ja siks ku siihen aikaan ei muuta ollu tarjolla, nyt uuden salin myötä oli helpompikin vaihtoehto tarjolla ni sinnepä siis, oleilemaan.


Tai siis mukamas oleilemaan. Ei me nyt mitään itselleni mitään uutta tehty, mut silti näin dagen efterinä on kädet niin kipeät ku olisin ekaa kertaa ikinä tankoillu. Spinnitangollahan mä en juuri mitään oo tehny, ku en oo ikinä harrastanu paikassa missä sitä opetettais. Perusjututki pistää pään ihan hiii hiiii! Ton tunnin myötä aattelinkin nyt tehdä tämmöisen myöhäisen Uuden Vuoden lupauksen vai oisko se joku kevätlupaus, että alan kotosalla treenata spinnillä. Nyt on uus tankoki, ostin eräältä varsin ystävälliseltä oululaiselta 45mm messinkisen. Terkkuja vaan sinne suuntaan :P Kunnon tutustumiset on vielä tekemättä, koska tosiaan tää liikuntaa vastustava putki tässä... Palaan raportoimaan messingin menoista siis myöhemmin, mut sen tulon myötä olettaisin et ehkä nää kotitreenit taas lähtis käyntiin.


Katsotaan muistanko mitä se Saija opetutti. Spinnillä kiivettiin, tehtiin ranneistuntaa johon piti mennä nätisti semmosesta passe-sivupidosta, sitten polvitaivepitoa ja siihen kaatumista (Hero). Saija kun piti kädestä niin uskalsin kaatua ilman kättä tangolla. How söpöä :D Sit tanko kiinni ja tehtiin takaotepyörähtelyä,  jatkettua perhosta, Herkulesta, toukkaa ja siitä kiipeilyä ja sit ayshoja. Takaotteessa oon ikuinen mammanpoika, ja nyt keskityin tekee väärällä kädellä eli heikommalla kädellä. Näyttävä spinni jos tohtisin oikeasti treenata sen lentämään ja jalat venyisi paremmin auki. Nyt se lähtee ku lötkö, laiska perunasäkki :D


Ayshoissa Saija sanoi että voin tehdä jotain muuta jos tahon. Höpönlöpön, ne nyt menee mut semmosta kuraahan se vielä on, eli todellakin tarttuen Reeniä niin maan perkuleesti :D Että mitä lie on tyttö naukkaillu ku saanu sen käsityksen että minä olisin tämän asia yläpuolella :D ja nyt kyllä hyvä että sain mitään ees aikaan, tuntu niin raskaalta. Ja vielä paksu tanko. Ääää....





Kokeilin omikseni skorpionikäsilläseisontaa tangolla eli lonkkapitokässäri vai mikä lie. En vaan tajuu. Tai tajuun mut ei vaan mene. Liian alhaalla, ylhäällä, kädet leveällä, kapealla, sama lopputulos. Pitääkö kyljessä olla pitoa? Lonkkapito ainakin auttaa. Ärsyttävä, mokoma. Helppo juttu mut samperi! :D Voin lillua Herkuleksessa vaikka koko päivän,ja tän pitäs olla helpompi ku saa vielä lattianki avuksi. Mutta ei. Ei niin ei...


Tuli videoitua tuolla tunnilla aika paljo itteeni. Siks niin monta kuvaaki. Jotka taas tuttuun tapaan muokattu ajatuksella "enempi parempi ja junassa on tylsää" :D Mut videolta osui silmään monet koukkunilkat ja polvet ja hapuilua. Toukassa isken haaroväliini hallitsemattoman näköisesti takas tankoon. Ayshat kääntyilee kuka mihinki. Olkapää ei käänny kunnolla tueksi alle, vieläkään. Tunnin lopussa oli freestyle tuntemattomaan biisiin. Kas vain, kykenen jonkinlaista putkittaista toimintaa ylläpitämään jos tiukka paikka tulee :D


Saijan tunnin jälkeen lähin ilmajoogaan. Sieltä ei oo oikeen kuvia ku en tohtinu pyytää ketään ottamaan, heittäydyin ujoksi :D tunnin lopussa siis, ei tietenkään kesken. Se on kyllä rentoa puuhaa, paitsi sillon ku kangas puristaa jostain. Roikuskelua. Mitä nyt meni aina röörit tukkoon välillä.






Loppuun vielä erittäin paljon kunnioitusta ja palvontaa herättävä puolikuu. Katsokaa ja ihmetelkää! 


On se komia... :D
Keskiviikkona viimeksi venyttelin hartioita ja venykaveri tiesi jäykistä olkapäistäni. Mut silti ne aina pääsee yllättämään ja hämmentämään itsepäisyydellään. Muta Ehkä joku päivä. Hope so. Pitänee kaivaa naftaliinista joku aiempi puolikuukuva, koska niin ahdas kun tuo tuossa onkin niin on se silti jo sekin edennyt. Vauvan askelin.

"Ja juna kulkee vaan, kulkee. On suunta sillä pohjoiseen." 90% veikkaan ettei hoksi ton olevan yhdestä iskelmäbiisistä. Kaikkia ei ole kasvatettu iskelmällä niinku mut on. Liekkö se syy mun rytmitajuttomuuteen? 
Vähän junajoogaa. Niinku vanha nainen ni minäki kangistun näihin penkkeihin.